Ero sivun ”Savukosken silta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lis. korjauksista; fiksailua
Rivi 40:
 
== Rakenne ja mitat ==
Savukosken silta on tyypiltään teräsbetoninen yksinivelinen jäykkäkantainen kaarisilta. Sillan kaaret ovat hoikat, kaaren poikkipinnan leveys on 60 senttimetriä ja korkeus kannassa 70 ja laella 60 senttimetriä. Sillan kansilaatta on teräsbetonia, kuten myös 135 senttimetriä korkeat jäykistyspalkit. Jäykistyspalkin nivel on keskellä. Sillan teräksiset riipputangot ovat yksittäin, niiden paksuus on 35 millimetriä. JäykistypalkeissaJäykistyspalkeissa on ylä- ja alareunassa toispuolinen laippa, joiden välissä on jäykistävät paksunnokset riipputankojen kiinnityskohdissa. Sillan ulkonäköä pidetään keveänä ja onnistuneena.<ref name="sh">{{Kirjaviite | Tekijä = Aitta, Seppo (vastaava toimittaja) | Nimeke = Siltojemme historia | Vuosi =2004 | Sivu = | Sivut = 304–305 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry | Tunniste =ISBN 951-758-446-6 | Viitattu =14.10.2013 }}</ref> Savukosken sillan sanotaan olevan ensimmäinen tyyppinsä edustaja maailmassa.<ref name="ps12"/>
 
Sillan kokonaispituus on 60 metriä ja jännemitta on 50 metriä, vapaaksi aukoksi jää 49 metriä. Sen nykyinen alituskorkaus on 1,1 metriä. Silta on kapea, sen hyötyleveys on 5 metriä ja sillan kannella on leveyttä 6,25 metriä. Suurin ylityskorkeus sillalla on 4,3 metriä.<ref>Piltz & Soosalu, 2012, s.26</ref>
 
== Rakentaminen ==
[[Tie- ja vesirakennushallitus|TVH]] rakennutti Savukosken sillan kokonaistoimituksena. Päätös rakentamisesta tehtiin vuoden 1924 lopussa ja jo aiemmin samana syksynä oli tehty tarvittava tielinjauksen oikaisu. Urakkakilpailun voitti [[tanska]]lainen, vuonna 1904 perustettu ja jo maailmanlaajuisesti tunnettu betonirakenteisiin erikoistunut rakennus- ja suunnitteluyritys Christiani & Nielsen.<ref name="ps11"/> Sillan penkereet ja niiden keilat eivät kuuluneet siltaurakkaan.<ref name="ps12"/> Urakoitsija aloitti rakennustyöt alkukesästä 1926.<ref name="sh"/> Kovan virtauksen takia rakennustelineitä ei voitu pystyttää joen pohjaan, joten urakoitsija rakensi teräsristikkotornien varaan köysiradan Kymijoen yli. Sementtiasema oli joen länsirannalla ja varsinainen työmaa-alue oli itäpuolella.<ref name="ps11"/> Rataa käytettiin rakennustarvikkeiden, telineiden ja valumuottien siirtoon ja asennukseen. Sen avulla asennettiin myös raudoitukset ja valettiin betoni. Siltakaarien valutelineiksi rakennettiin yhteensä neljä puurakenteista nivelellistä telinekaarta. Kummankin rannan telinekaaret vedettiin köysien avulla paikoilleen ja liitettiin yhteen lakikohdasta, lisäksi ne liitettiin toisiinsa vino- ja poikkisitein. Kaarien valun yhteydessä asennettiin paikoilleen sillan riipputangot, joiden varaan laudoitettiin ja valettiin jäykistyspalkit.<ref name="sh"/> Sillan kansi on betonia ja sen päällysteeksi oli valittu nupukiveys.<ref name="ps12"/>