Ero sivun ”Osmoosi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aivan järkyttävän kauheaa kapulakieltä muotoiltu luettavampaan muotoon. |
p kh |
||
Rivi 1:
{{korjattava|artikkeliin voisi lisätä yleistajuista sisältöä. Osio "diffuusion mallinnus" on ymmärrettävä vain korkeakoulutasolla}}
'''Osmoosi''' on veden [[diffuusio]]ta [[puoliläpäisevä kalvo|puoliläpäisevän kalvon]] läpi. Osmoosissa vesi siirtyy kalvon läpi joka läpäisee vettä mutta ei veteen liuenneita aineita. Vesi siirtyy sille puolen jossa liuenneen aineen pitoisuus on suurempi. Jos esimerkiksi puoliläpäisevä kalvo erottaa suolaisen veden ja vähemmän suolaisen veden oheisen kuvan lailla, vettä siirtyy makeamman veden osasta suolaisen veden osan puolelle.
[[File:Osmose.svg|thumb]]
== Diffuusion mallinnus ==
Diffuusio-liikkeen suunta ja vauhti riippuvat
* veden [[konsentraatio]]sta kalvon eri puolilla
* painegradientista ja
Rivi 25:
[[Tiedosto:Osmotic pressure on blood cells diagram.svg|thumb|300px|[[Punasolu]]ja hypertonisessa, isotonisessa ja hypotonisessa liuoksessa.]]
''Soluseinättömissä'' soluissa solukalvon ylitse ei ole merkittävää paine- tai painovoimaeroa. Vesipotentiaaliero riippuu siis pelkästään <math>\psi_s \,\!</math>:stä, joka puolestaan riippuu liuenneiden aineiden konsentraatioista. Esimerkiksi [[punasolu]]t ovat herkkiä osmoottiselle veden liikkeelle. [[Isotoninen liuos|Isotonisessa liuoksessa]] solun ulkopuolinen konsentraatio vastaa solun sisäistä, jolloin punasolut ovat normaalissa kaarevassa muodossaan (kts. kuva).
[[Hypotoninen|Hypotonisessa]] liuoksessa solun sisällä on suurempi konsentraatio (<math>\psi_{s1} < \psi_{s2} \,\!</math>, missä <math>\psi_{s1} \,\!</math> on solunsisäinen ja <math>\psi_{s2} \,\!</math> solun ulkopuolinen), jolloin <math>\psi_1 < \psi_2 \,\!</math> (eli solun sisällä on negatiivisempi <math>\psi \,\!</math>, kuin sen ulkopuolella) ja vesi syöksyy soluun. Tämä johtaa solun pullistumiseen, joka voi johtaa jopa solun kokonaisvaltaiseen repeytymiseen. Tullessaan soluun vesi tasapainottaa konsentraatioeroja, ja solun paisuminen jatkuu, kunnes potentiaalit ovat yhtäsuuruiset. [[Hypertoninen|Hypertonisessa]] lioksessa tilanne on päinvastainen ja vesi pakenee solusta. Välttääkseen mahdollisesti vahingolliset veden liikkeet, solut aktiivisesti pumppaavat ioneja solukalvon ylitse (mm. Na<sup>+</sup>, K<sup>+</sup> ja Cl<sup>-</sup>) säädelläkseen konsentraatioeroja.▼
▲[[Hypotoninen|Hypotonisessa]] liuoksessa solun sisällä on suurempi konsentraatio (<math>\psi_{s1} < \psi_{s2} \,\!</math>, missä <math>\psi_{s1} \,\!</math> on solunsisäinen ja <math>\psi_{s2} \,\!</math> solun ulkopuolinen), jolloin <math>\psi_1 < \psi_2 \,\!</math> (eli solun sisällä on negatiivisempi <math>\psi \,\!</math>, kuin sen ulkopuolella) ja vesi syöksyy soluun. Tämä johtaa solun pullistumiseen, joka voi johtaa jopa solun kokonaisvaltaiseen repeytymiseen. Tullessaan soluun vesi tasapainottaa konsentraatioeroja, ja solun paisuminen jatkuu, kunnes potentiaalit ovat yhtäsuuruiset. [[Hypertoninen|Hypertonisessa]]
''Soluseinällisissä'' soluissa hypotonisessa liuoksessa soluseinä vastustaa laajenemista johtaen paineeseen. Tämä johtaa <math>\psi_p \,\!</math> kasvuun, joka kasvaa, kunnes solunsisäinen <math>\psi \,\!</math> on sama, kuin solun ulkopuolinen. Hypertonisessa liuoksessa tilanne on päinvastainen: vesi poistuu solusta, kunnes <math>\psi_p = 0\,\!</math>. Vesi jatkaa poistumistaan, kunnes solun tilavuus on pienentynyt tarpeeksi, jotta <math>\psi_s \,\!</math> on tasapainottanut solunsisäisen <math>\psi \,\!</math>:n vastaamaan solunulkopuolista. Tämä johtaa usein solukalvon kuoriutumiseen pois soluseinältä, eli [[plasmolyysi]]iin. Myös soluseinälliset solut pumppaavat ioneja (pääasiassa H<sup>+</sup>) estääkseen radikaalit veden liikkeestä johtuvat muutokset.
Rivi 53 ⟶ 52:
== Viitteet ==
{{viitteet}}
{{Link GA|de}}▼
== Aiheesta muualla ==
Rivi 61 ⟶ 59:
[[Luokka:Biokemia]]
[[Luokka:Solubiologia]]
▲{{Link GA|de}}
| |||