Ero sivun ”Ketšua” versioiden välillä

'''Ketšua''' ({{k-es|quechua}}, ''Runa Simi'') on [[Andit|Andeilla]] eli [[Peru]]ssa, [[Ecuador]]issa, [[Bolivia]]ssa ja [[Argentiina]]ssa puhuttu intiaanikieli. Aikoinaan se oli [[Inkat|inkavaltakunnan]] virallinen kieli. Ketšuan kieli on omalla kielellään 'Runasimi' (tai 'runa simi'), joka sananmukaisesti tarkoittaa 'ihmisen puhetta'. Pitkään ketšua on ollut vain puhuttu kieli, mutta nykyään1500- luvulta alkaen sillä on latinalainen espanjan malliinortografiaan perustuva aakkosto.{{lähde}} Espanjalaiset valloittajat käyttivät ketšuaa myös kristinuskon levittämiseksi, sillä ko. kielellä ajatukset ja viestit olivat jo pitkään kulkeneetkin. Puhujia on noinlähteestä riippuen kahdeksankahdeksasta miljoonaaviiteentoistamiljoonaa. Missään valtiossa ketšuanpuhujat eivät ole enemmistönä, ja pitkään sen puhujia syrjittiin eikä kieltä arvostettu, mutta nykyään se on kuitenkin virallinen kieli Boliviassa, Perussa ja Ecuadorissa.<ref name=lang/> Televisio-ohjelmia tai elokuvia ei tuoteta ketšuan kielellä muualla kuin Ecuadorissa, jossa ketšuankielisiä uutislähetyksiä ja ajankohtaisohjelmaa alettiin toimittaa vuonna 2009.<ref>[http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/12/miljoonien_puhuma_inkakieli_sai_vihdoin_omat_tv-uutiset_1249052.html Miljoonien puhuma inkakieli sai vihdoin omat tv-uutiset] Yle Uutiset</ref>

Ketšuassa klusiileilla (P, T, CH, K, Q) on kolme muotoa: tavallinen, aspiroitu ja ejektiivi. Ejektiivikonsonantteja ei eurooppalaisissa kielissä ole. Niitä lausuttaessa äänihuulet suljetaan samalla, joten konsonantti vahvistuu napsahtavaksi. TätäEjektiivit ovat jo kadonneet muutamista murteista tai niiden merkitseminen on puutteellista. Standardiketšuassa (Cuzcon murre) tähän on kuitenkin pyritty. Ejektiivisyyttä merkitään lisäämällä heittomerkki konsonantin jälkeen. Sitä ei saa sekoittaa tavutusmerkkiin ([[suomen kieli|suomen kielessä]]).

Ketšua on [[Agglutinatiivinen kieli|agglutinoiva]], jopa [[polysynteettinen kieli]]. Usein, kuten polysynteettisyyteen kuuluu, yksittäinen sana muodostaa koko lauseen. Kielioppi on erittäin säännöllinen: esim. te-, ja he-pronominit ovat sinä-, ja hän-pronominien monikoita. [[Kieliopillinen artikkeli|Artikkeleita]] tai [[genus]]ta ei ole. Monikko (''-kuna'') on mahdollinen, mutta sitä ei ole pakko käyttää. Sanajärjestys on yleensä SOV (subjekti-objekti-verbi).