Ero sivun ”Salamanterieläimet” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Norr (keskustelu | muokkaukset)
välillä näin
palautuksia muokkaushistoriasta, wfix
Rivi 12:
| jaot =
* ''[[Salamandroidea]]''
**[[VesiliskotSalamanterit]] ''Salamandridae''
**[[Ankeriassalamanterit]] ''Amphiumidae''
**[[Olmit]] ''Proteidae'' / ''Necturidae''
**[[Aksolotlit]] ''Ambystomatidae''
**[[Lännenaksolotlit]] ''Dicamptodontidae''
**[[Keuhkottomat salamanteritKeuhkottomatsalamanterit]] ''Plethodontidae''
* ''[[Mutaliskot|Sirenoidea]]''
**[[Mutaliskot]] ''Sirenidae''
Rivi 26:
| commonscat = Urodela
}}
'''Salamanterieläimet'''<ref>Tirri, R. ym. 2001. Biologian sanakirja. Otava.</ref><ref>Terhivuo, J., Paasikunnas T. & Gustafsson, J., 2013: Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet. Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta: Luonnontieteellinen keskusmuseo - Suomen herpetologinen yhdistys ry - Korkeasaaren eläintarha. http://www.herpetomania.fi/nimisto/euroherpit.html</ref> eli '''pyrstösammakot'''<ref name="Dahlström1988"/> (''Caudata'' tai ''Urodela'') on yksi [[Sammakkoeläimet|sammakkoeläinten]] lahkoista. Salamanterieläimet ovat pitkäpyrstöisiä hieman [[sisilisko]]a muistuttavia eläimiä, jotka elävät kosteissa ympäristöissä, joko vedessä tai metsän kosteassa maassa. Useimmat pyrstösammakot ovat pieniä, mutta suurin jättiläissalamanteri voi olla jopa 1,5 metrin mittainen.<ref>[http://tolweb.org/caudata Tree of Life]</ref>
'''pyrstösammakot'''<ref name="Dahlström1988"/> tai salamanterit<ref>Tirri, R. ym. 2001. Biologian sanakirja. Otava.</ref> (''Caudata'' tai ''Urodela'') on yksi [[Sammakkoeläimet|sammakkoeläinten]] lahkoista. Ne ovat pitkäpyrstöisiä hieman [[sisilisko]]a muistuttavia eläimiä, jotka elävät kosteissa ympäristöissä, joko vedessä tai metsän kosteassa maassa. Useimmat pyrstösammakot ovat pieniä, mutta suurin jättiläissalamanteri voi olla jopa 1,5 metrin mittainen.<ref>[http://tolweb.org/caudata Tree of Life]</ref>
 
Monet salamanterieläinlajit ovat suojautuneet siten, että niiden suomutonta ihoa peittää [[Myrkyllisyys|myrkyllinen]] tai pahanmakuinen limakerros. Esimerkiksi [[tulisalamanteri]] varoittaa tästä ominaisuudesta kirkkaalla kelta-mustakirjavalla värityksellään. On tosin olemassa petoja, joille on kehittynyt [[immuniteetti]] myrkkyä vastaan. Tällaisia ovat muiden muassa jotkin [[käärmeet]].
Rivi 33 ⟶ 32:
Kaikki salamanterieläimet ovat petoja. Valtaosa niistä syö erilaisia pieniä selkärangattomia. Suurimmat lajit voivat napata ravinnokseen myös pieniä selkärankaisia.
 
Suomessa on kaksi luonnonvaraisena elävää salamanterieläinlajia: [[vesilisko]] (''Triturus vulgaris'') ja [[rupilisko]] (''Triturus cristatus''). Muualla [[Eurooppa|Euroopassa]] tavattavia lajeja ovat muiden muassa [[tulisalamanteri]] (''Salamandra salamandra''), [[alppisalamanteri]] (''Salamandra atra''), [[karpaattienvesilisko]] (''Triturus montandoni''), [[alppivesilisko]] (''Triturus alpestris'') ja [[olmi]] (''Proteus anguinus'') sekä kaksi ''[[luolasalamanterit|Hydromantes]] eli (''Hydromantes'')-suvun keuhkotonsalamanterilajia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Laukkanen, A.-M.; Virtanen, M.|Nimeke=Koko perheen eläinkirja|Vuosi=1997|Sivu=166–167|Selite=Toinen painos|Julkaisupaikka=Vantaa|Julkaisija=Kirjalito|Tunniste= ISBN 951-28-1927-9 }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Olsen, Lars-Henrik| Nimeke = Vesikirppu ja sudenkorento: makean veden eläimiä| Suomentaja = Kalliola, Iiris ym.| Vuosi = 2000| Sivu = 198| Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-21395-0}}</ref><ref name="Dahlström1988">{{Kirjaviite | Tekijä = Dahlström, Harri (päätoim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Kalat, sammakkoeläimet, matelijat| Vuosi = 1988| Sivu = 186–187| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Tammi| Tunniste = ISBN 951-30-6533-2}}</ref>
 
== Lähteet ==