|
'''Tyyne-Kerttu Virkki''' (aik. Wirkki, [[5. kesäkuuta]] [[1907]] [[Sakkola]] – [[20. marraskuuta]] [[2000]] [[Helsinki]]) oli käsityönopettaja[[käsityö]]<nowiki/>nopettaja, yrittäjä ja [[Omin Käsin]] -lehden [[päätoimittaja]] 1944–1970. Elämänsä aikana Tyyne-Kerttu Virkki teki määrätietoisesti työtä käsityön ja käsityökultuurinkäsityökulttuurin hyväksi. Vuosina 1941–1944 hän työskenteli [[Itä-KarjalanKarjala]]n sotilashallinnon alaisena työtupa- ja kotiteollisuustarkastajana[[kotiteollisuus]]<nowiki/>tarkastajana ja [[Aunuksen Karjala|Aunuksen]] piirin työtupatoiminnan johtajana. Vuonna 1947 Virkki perusti koti- ja taideteollisuusliike Vokki Oy:n, jonka toimintaidea perustui [[Siirtokarjalaiset|siirtokarjalaisen]] väestön työllistämiseen työtuvissa ja kodeissa ympäri maata. Vuonna 1977 Tyyne-Kerttu Virkki sai [[Käsityöneuvos|käsityöneuvoksen]] arvonimen sekä perusti nimeään kantavan [[Virkki-käsityömuseo]]n, johon kuuluu noin 30003 000 esineen kulttuurihistoriallisesti arvokas käsityökokoelma. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kolumbus.fi/virkki-museum/museo.htm | Nimeke =Virkki käsityömuseo | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen käsityön museo | Viitattu = 14.12.2012 }}</ref>
== Lapsuus ja kouluvuodet == ▼Tyyne-Kerttu Wirkki syntyi 5.6.1907 [[Sakkola]]ssa Karjalan kannaksella. Lapsuutensa hän vietti suurella Wirkkilän tilalla, jonka Tyyne-Kerttu Virkin vanhemmat olivat hankkineet [[Pakkohuutokauppa|pakkohuutokaupasta ]] vuonna 1906. Tähän Wirkkilän tilaksi nimettyyn entiseen Lampun tilaan kuuluivat myös [[kauppahuone ]], [[majatalo ]], oma [[Saha (teollisuuslaitos)|saha ]], [[mylly ]] ja [[Voimalaitos|sähkölaitos ]]. Tila oli karjalainen suurperheen talo, ja se toimi 1930-luvulle asti karjanhoidon ja maanvilejlyksenmaanviljelyksen mallitilana[[mallitila]]na. Oman väen lisäksi tilalla oli paljon palveluskuntaa sekä maatalousharjoittelijoita, jotka toimivat töissätyöskentelivät maatilalla ja tilan kaupassa. ▼
Hyvistä puitteista huolimatta Tyyne-Kerttu Virkin lapsuus oli ankea, sillä hänVirkki sairastui kolmevuotiaana tuberkuloosiin[[tuberkuloosi]]in, jonkaminkä vuoksi hän joutui vietäämään pitkiä aikoja parantoloissa poissa kotoaan. Tuberkuloosi jätti sekä henkiset että fyysiset jälkensä Virkkiin, ja vei hautaan myös hänen äitinsä Maria Wirkin (os.Laamanen, kuolik. 1911) , sekä kahdeksan lapsen sisaruskatraasta myös yhden veljen ja sisaren. ▼▲Tyyne-Kerttu Wirkki syntyi 5.6.1907 [[Sakkola]]ssa Karjalan kannaksella. Lapsuutensa hän vietti suurella Wirkkilän tilalla, jonka Tyyne-Kerttu Virkin vanhemmat olivat hankkineet pakkohuutokaupasta vuonna 1906. Tähän Wirkkilän tilaksi nimettyyn entiseen Lampun tilaan kuuluivat myös kauppahuone, majatalo, oma saha, mylly ja sähkölaitos. Tila oli karjalainen suurperheen talo, ja se toimi 1930-luvulle asti karjanhoidon ja maanvilejlyksen mallitilana. Oman väen lisäksi tilalla oli paljon palveluskuntaa sekä maatalousharjoittelijoita, jotka toimivat töissä maatilalla ja tilan kaupassa.
Tyyne-Kerttu Virkin koulutie alkoi kiertokoulusta[[kiertokoulu]]sta, josta hän kahdeksanvuotiaana siirtyi Sakkolan kansakouluun[[kansakoulu]]un. Yksitoistavuotiaana hän siirtyi oppikouluun[[oppikoulu]]un [[Käkisalmi|Käkisalmen ]] yhteiskouluun[[yhteiskoulu]]un, jota kävi yhteensä 7 vuosiluokkaa. Keskenjääneen oppikoulun jälkeen Tyyne-Kerttu Virkki siirtyi ensin [[Petäjäjärvi|Petäjäjärven ]] emäntäkouluun[[emäntäkoulu]]un ja sen jälkeen [[Helsingin käsityönopettajaseminaariinkäsityönopettajaseminaari]]in, josta valmistui käsityönopettajaksi vuonna [[1929 ]]. ▼▲Hyvistä puitteista huolimatta Tyyne-Kerttu Virkin lapsuus oli ankea, sillä hän sairastui kolmevuotiaana tuberkuloosiin, jonka vuoksi joutui vietäämään pitkiä aikoja parantoloissa poissa kotoaan. Tuberkuloosi jätti sekä henkiset että fyysiset jälkensä Virkkiin, ja vei hautaan myös hänen äitinsä Maria Wirkin (os.Laamanen, kuoli 1911), sekä kahdeksan lapsen sisaruskatraasta myös yhden veljen ja sisaren.
== Koulutie ==
▲Tyyne-Kerttu Virkin koulutie alkoi kiertokoulusta, josta hän kahdeksanvuotiaana siirtyi Sakkolan kansakouluun. Yksitoistavuotiaana hän siirtyi oppikouluun Käkisalmen yhteiskouluun, jota kävi yhteensä 7 vuosiluokkaa. Keskenjääneen oppikoulun jälkeen Tyyne-Kerttu Virkki siirtyi ensin Petäjäjärven emäntäkouluun ja sen jälkeen Helsingin käsityönopettajaseminaariin, josta valmistui käsityönopettajaksi vuonna [[1929]].
== Elämäntyö käsityön parissa ==
Opiskeluaikansa jälkeen Tyyne-Kerttu Virkki [[Auskultointi|auskultoi ]] [[Helsingin tyttönormaalilyseossatyttönormaalilyseo]]ssa vuosina 1929-19311929–1931. Samaan aikaanSamalla hän toimi pukuompelulinjan opettajana Helsingin kaupungin työtupien kursseilla. Vuonna 1933 Virkki aloitti opinnot [[Fredrika WetterhoffinWetterhoff]]in Kotiteollisuusopettajaopistossa, josta valmistui 1934. Opetuskokemusta kertyi myös erilaisilta kudontakursseilta[[kudonta]]<nowiki/>kursseilta. Myöhemmin vuonna 1934 Virkki kutsuttiin opettajaksi Kehtnan[[Kehtna]]n KotitalouskorkeakouluuunKotitalouskorkeakouluun Viroon[[Viro]]on. Kotimaahan palattuaan hän toimi erilaisissa käsityöopettajan tehtävissä, mm. [[Malmi (Helsinki)|Malmin ]] työtuvan johtajana sekä Ensimmäisen kiertävän kotiteollisuuskoulun johtajana ja ammattiopettajana [[Johannes (Viipurin lääni)|Johanneksessa ]]. ▼=== Tie käsityönopettajaksi ===
▲Opiskeluaikansa jälkeen Tyyne-Kerttu Virkki auskultoi Helsingin tyttönormaalilyseossa vuosina 1929-1931. Samaan aikaan hän toimi pukuompelulinjan opettajana Helsingin kaupungin työtupien kursseilla. Vuonna 1933 Virkki aloitti opinnot Fredrika Wetterhoffin Kotiteollisuusopettajaopistossa, josta valmistui 1934. Opetuskokemusta kertyi myös erilaisilta kudontakursseilta. Myöhemmin vuonna 1934 Virkki kutsuttiin opettajaksi Kehtnan Kotitalouskorkeakouluuun Viroon. Kotimaahan palattuaan hän toimi erilaisissa käsityöopettajan tehtävissä, mm. Malmin työtuvan johtajana sekä Ensimmäisen kiertävän kotiteollisuuskoulun johtajana ja ammattiopettajana Johanneksessa.
=== Vuodet Aunuksessa ===
[[Talvisota|Talvisodan aikana Tyyne-Kerttu Virkki toimi ensin siirtoväen työtupa- ja kotiteollisuustarkastajana,. ja jatkosodan[[Jatkosota|atkosodan]] aikana 1941-1944 hänet kutsuttiin Aunuksen piirin työtupa- ja kotiteollisuustarkastajaksi vuosiksi 1941–1944. Ompelu- ja korjaustöiden ohella kansanomaisesta käsityön tallentamisesta ja elvyttämisestä muodostui yksi työtupien keskeisimmistä tehtävistä. Sota-ajan materiaalipula raamitti työtupien toimintamahdollisuuksia, mutta toisaalta pakotti uusiin oivalluksiin ja kokeiluihin. Aunuksessa vietettämiensä vuosien aikana Virkki alkoi perehtyä syvemmin karjalaiseen käsityöperinteeseen, ja siten vuodet Aunuksessa ovat koko hänen uransa kannalta merkittävässä roolissa. Tuolta ajalta ovat peräisin myös hänen käsityökokoelmansa ensimmäiset noin 300 esinettä.
=== Ura päätoimittajana, toimitusjohtajana ja museon johtajanamuseonjohtajana ===
Keväällä 1944 Virkki aloitti pitkäaikaisen päätoimittajan[[päätoimittaja]]n työnsä [[Omin käsin]] -lehdessä. Lehden tehtävänä oli käsityötaidon ja kansallisen käsityöperinteen vaaliminen, mutta Virkki toi lehteen myös uudenlaisen, [[Sisustus|sisustukseen]] painottuneen juttutyypin sotien jälkeisen niukkuuden estetiikan toimiessa yhä hänen innostuksensa lähteenä. Omin käsin -lehden sivuilla esiteltiin paljon ideoita kodin kaunistamiseen. Tyyne-Kerttu Virkin [[Helsinki|Helsingin]] [[Taivallahti|Taivallahdessa]] sijaitseva koti toimi Virkin päätoimittaja-aikoina usein kuvauspaikkana Omin käsin -lehden jutuissa. Lehti edisti monella tapaa myös kansainvälisyyttä, ja päätoimittajana Virkki kirjoitti lehteen juttuja ulkomaanmatkoillansaulkomaanmatkoillaan kohtaamasta käsityökulttuurista. Päätoimittajan työstään Virkki eläköityijäi vuonnaeläkkeelle 1970.
Tyyne-Kerttu Virkki oli mukana perustamassa Koti- ja taideteollisuuslikketaideteollisuusliike Vokki Oy:tatä vuonna 1947. Osakeyhtiön tärkeimpänä tehtävänä oli tarjota kotityötä siirtoväelle mm. kutojina. Vuoteen 1950 asti Virkki toimi johtokunnan jäsenenä, jonka jälkeen osake-enemmistön ostettuaan hänestä tuli Vokki Oy:n toimitusjohtaja. Samalla hän toimi myös yrityksen mallisuunnittelijana. 1954 Vokki Oy:n tiloihin avattiin myymälä. 1970-luvulle tultaessa Vokki Oy:n toiminta vähitellen heikkeni ja toiminta myöhemmin lopetettiin.
Vuonna 1952 Tyyne-Kerttu Virkki muutti arkkitehti [[Elsi Borg]]in suunnittelemaan As.Oy. Merikannontie 3:een, jossa asui aina kuolemaansa, vuoteen 2000 saakka. Kotinsa hän jätti perinnökseenperinnöksi perustamalleen säätiölle. Virkin entistetty koti toimii osana [[Virkki-käsityömuseo]]ta.
Vuonna 1977 Tyyne-Kerttu Virkki sai 70 vuotta täyttäessään [[Käsityöneuvos|käsityöneuvoksen]] arvonimen. Samana vuonna hän perusti nimeään kantavan [[Virkki-käsityömuseo]]n ja vuotta myöhemmin säätiön ylläpitämään museon toimintaa ja hoitamaan ja hallinnoimaan kerättyjä kokoelmia sekä elvyttämään karjalaista perinnekulttuuria. Tyyne-Kerttu Virkki toimi itse museonjohtajana ja säätiön hallituksen puheenjohtajana. Museo kokoelmineen siirtyi vuonna 1995 Karjalatalolle[[Karjalatalo]]lle Käpylään, ja vuonna 2010 Virkki-kokoelmat liitettiin osaksi [[Suomen käsityön museonmuseo]]n kokoelmia.
Tyyne-Kerttu Virkki kuoli 20.11.2000. Käsityön parissa elämäntyönsä tehneen Virkin muistoa vaalitaan Virkki-säätiön vuosittain järjestämien käsityöseminaarien muodossa.
== Lähteet ==
[[Luokka:Vuonna 1907 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 2000 kuolleet]]
[[Luokka:Suomalaiset päätoimittajat]]
| 