Ero sivun ”Käspaikka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p w, kh
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p wfix
Rivi 3:
Tyypillisimpiä koristetyyppejä käspaikoissa olivat [[Kirjonta|etupistokirjonta]] eli luotoksittain ompelu, [[Virkkaus|ketjuvirkkaus]], ristipistokirjonta sekä [[Revinnäiskirjonta|revinnäiskoristelu]], jota karjalaiset nimittivät nyhennäisompeluksi. 1800-luvun lopulla [[Kangaspuut|kangaspuissa]] kuviointi, punapoiminta, alkoi syrjäyttää ompelukirjontakuviointia. Myös muita koristelumenetelmiä, ei kuitenkaan [[Kankaanpainanta|painokuviointia]], on karjalaisissa käspaikoissa käytetty, ja eri kirjontatyylejä voitiin yhdistää samaan käspaikkaan.
 
Harvinaisimpia käspaikkojen kuviointimenetelmiä on ollut revinnäiskuviointia muistuttava [[pitsipoiminta]], jota on kansankielessä nimitetty myös valkealla langalla poimimiseksi. Tekniikka oli vähällä joutua unohduksiin, mutta elvytettiin uudelleen 1940-luvulla [[Maija Stenji]]n ja [[Tyyne-Kerttu Virkki|Tyyne-Kerttu Virkin]] toimesta [[AunusAunuksen Karjala|Aunuksessa]]. <ref>{{Kirjaviite | Nimeke =Itse tuon sanoiksi virkki II | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tyyne-Kerttu Virkki Säätiö | Vuosi=1982 }}</ref>
 
== Kirjallisuutta ==