Versio 28. maaliskuuta 2014 kello 23.24 muokkaa Tjp (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 33 942 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 3. heinäkuuta 2014 kello 12.13 muokkaa kumoa Esamatti1 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 32 575 muokkausta linkin korjaus Uudempi muutos →
Rivi 3: Raition vanhemmat olivat vara[[nimismies]], [[siltavouti]] Juho Kåhlman ja Maria Margareta Berggren. Hän pääsi ylioppilaaksi 1873 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1881. Raitio teki opintomatkat Saksaan 1886 sekä Tanskaan, Saksaan ja Sveitsiin 1904. Raitio oli [[Sortavala]]n seminaarin suomen ja ruotsin kielen lehtorina 1881–1889, ''[[Laatokka (~~lehti~~sanomalehti)\|Laatokka]]''-lehden päätoimittajana 1885–1887, [[Viipurin lääni]]n kansakouluntarkastajana 1889–1894 ja [[Jyväskylän seminaari]]n lehtorina 1895–1896. Hän toimi [[Raahe]]n seminaarin johtajana 1896–1899 ja Jyväskylän seminaarin johtajana 1900–1912. Näistä tehtävistä täysin palvelleena erottuaan hän toimi myös jonkin aikaa [[Gummerus\|K. J. Gummerus -yhtiön]] palveluksessa. Raitio oli jäsenenä Sortavalan, Raahen ja Jyväskylän kaupunginvaltuustoissa. Hän oli [[Kirkolliskokous\|kirkolliskokouksen]] jäsen 1893 ja 1908 sekä kansakouluoppikirjakomitean jäsen ja sihteeri 1895–1896.

Ero sivun ”Kosti Raitio” versioiden välillä