Ero sivun ”Johtaminen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 64:
Johtajuudelle annetaan yleensä muodollinen asema organisaatiossa, mutta se on myös rooli, joka voi olla henkilöllä, jolla ei ole muodollista johtoasemaa. Johtajuus voidaan myös ymmärtää toiseen henkilöön vaikuttamisena, jolloin voidaan ajatella, että johtamista harjoittavat kaikki organisaation jäsenet ja johtaminen on aina kaksisuuntaista toimintaa.
 
Johtajuuden tutkimuksessa on kehitetty useita teorioita hyvästä johtajuudesta. Johtajuustutkimuksen idea on yksinkertainen. Tutkitaan johtajia työssään ja pyritään tunnistamaan johtajuudessa ne piirteet, joista seuraa hyviä johtamisen tuloksia. Yhtä lailla tunnistetaan piirteitä, joista seuraa huonoja johtamisen tuloksia. Kaikille näille teorioille on yhteistä, että tutkimalla hyvää johtamista eri näkökulmista päädytään vaatimusluetteloihin siitä, minkälaisia ominaisuuksia johtajalta vaaditaan ollakseen hyvä johtaja. Johtamisen teorioita voidaan jaotella perussuuntauksen (paradigman[[paradigma]]n) mukaan seuraavasti:
*Johtajuuden piirreteoria. [[Persoonallisuuspsykologia|Piirreteorioiden]] lähtökohtana on, että hyvä johtaja voidaan tunnistaa johtajan persoonallisuuden ja luonteen piirteiden perusteella. Hyvä johtajuus on tämän mukaan synnynnäistä.
*Johtamistaitojen teoria. Keskeistä tässä teoriassa on johtajan kyvykkyydet eli tekniset taidot ja osaaminen toimialalla, ihmissuhdetaidot ja käsitteelliset taidot.
*Johtajuustyylien teoria. Keskeistä tässä on johtajan käyttäytyminen. Tyyliteorian mukaan johtajuus voi ilmetä asiakeskeisenä (tehtäväkeskeisenä) tai ihmiskeskeisenä.
*Johtajuuden kontigenssiteoriakontingenssiteoria. Keskeistä tässä on johtamisen [[Kontingenssi|tilannesidonnaisuus]]. Erilaiset tilanteet vaativat erilaista johtamisotetta. Muutos tai [[Yrityssaneeraus|saneeraus]] vaatii erilaista johtamisotetta kuin luovan tutkimustyön johtaminen.
*Johtamisen vaihtoteoria. Keskeistä tässä on johtajan ja alaisten välinen vuorovaikutus joka viime kädessä muovaa johtajuuden ja menestyksellisyyden. Hyvä johtaminen ei siis ole yksinomaan johtajasta riippuvainen.
*Johtamisen kontekstiteoria. Hyvä johtaminen on jopa enemmän kiinni (liike)toiminnan, organisaation[[organisaatio]]n ja johtamisprosessin vaateista eli kontekstista[[konteksti]]sta, kuin johtajan ominaisuuksita, tyylistä tai taidoista. Konteksti asettaa vaateet, joihin johtajan on vastattava. Hyvä johtaminen on kiinni siitä, kuinka hyvin johtaja tunnistaa vaateet ja pystyy niihin vastaamaan. Kontekstiteoria pyrkii tunnistamaan vaateet ja määrittelemään ne kohtavaankohtaavan johtaminenjohtamisen. Kontekstiteoria tutkii kontingessiteoriaa laajemmin [[Liikkeenjohdon strategia|liiketoiminnan strategiaa]] ja rakennekysymyksiä kuin vain johtamistilanteen vaateita,
*Suurmiesteoria. Tässä teoriassa tutkitaan suuriin tekoihin yltäneiden miesten ja naisten persoonallisuuksia ja luonteenpiirteitä, joista laaditaan vaatimuslistoja hyvälle johtajuudelle.
Hyvä johtajuus ja johtaminen on kautta aikojen koettu erittäin tärkeäksi asiaksi, mistä syystä siitä on olemassa runsaasti aineistoa. Mitään kattavaa ja yleisesti hyväksyttyä teoriaa ei kuitenkaan ole syntynyt vaan erilaisia oppeja.