Ero sivun ”Aflatoksiinit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
myrkytyksistä lisätietoa
pieniä täsmennyksiä
Rivi 6:
==Vaikutusmekanismi==
 
Aflatoksiini B1:n vaikutus perustuu siihen, että se metaboloituu elimistössä hyvin reaktiiviseksi epoksidiksi.<ref name=elonen>Elonen E. Sienimyrkytykset, ss. 1145-1152 kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, 8. p. Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2012. ISBN 978-951-97316-4-3 Luettavissa myös verkossa http://www.medicina.fi.</ref> Tämä epoksidi voi kiinnittyä pysyvästi solutuman DNA:han, erityisesti guaniinin typpiatomiin, ja aiheuttaa eri tyyppisiä mutaatioita. Siitä voi seurata esim. syöpäsolun syntyä estävän p53-geenin vaurioituminen.<ref>Komulainen H. Karsinogeenisuus ja p53-geeni, s. 136 kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, 8. p. Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2012. ISBN 978-951-97316-4-3 Luettavissa myös verkossa http://www.medicina.fi.</ref> Aflatoksiini B1 on erittäin voimakas maksasyöpää aiheuttava aine, mutta voi aiheuttaa syöpää koe-eläimissä useissa muissakin elimissä. Se on samaan vaikutusmekanismiin perustuen myös suoraan myrkyllinen mm. maksasoluille.<ref name=elonen/> Akuutisti tappava annos eri eläinlajeilla vaihtelee 0,5 - 60 mg/kg.<ref name=kotsonis>Kotsonis FN, Burdock GA, Food toxicology, kirjassa Klaassen, CD: Casarett & Doull's Toxicology, 8. p., s. 1338-1339, McGraw-Hill, New York 2013.</ref> Myös syöpää aiheuttava kyky on hyvin erilainen eri eläinlajeilla, mm. rotalle aflatoksiini B1 on kaikkein voimakkain tunnettu syöpää aiheuttava aine, kun taas hiirelle syöpää ei synny.<ref name=kotsonis/>
 
==Myrkytykset==
 
Monet homesienet erittävät aflatoksiineja,. joistaNiistä merkittävimpiä ovat [[Aspergillus]]-suvun [[home]]et.<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/users/lindstro/Opetus/Opetus_2003/Seminaarityot_2001/Sari/MYKOTOX_SARI.html Mykotoksiinit]</ref> Useimmiten aflatoksiinit ovat seoksia.
 
Aflatoksiinit todettiin 1960 [[kalkkuna|kalkkunoita]] tappaneen ns. ''Turkey X'' -sairauden aiheuttajiksi. Myrkky oli peräisin [[Aspergillus flavus|'''A'''spergillus '''fla'''vus]] -homeesta, josta aflatoksiini on saanut nimensä. Myöhemmissä tutkimuksissa on löydetty myös kolme muuta aflatoksiinia muodostavaa hometta: [[Aspergillus parasiticus]], [[Aspergillus nomius]] ja [[Aspergillus tamarii]].
 
Aflatoksiini on erityinen ongelma [[pähkinä|pähkinöissä]].<ref>[http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Arkistoitu_uutinen_tai_tiedote.aspx?id=1078952&NewsItem=18486 Aflatoksiini-määräykset yhtenäisiksi EU:ssa ] Finfood</ref> Niitä voi kuitenkin esiintyä monissa muissa elintarvikkeissa, myös viljoissa, jos sato pääsee homehtumaan. Trooppisissa maissa, etenkin Afrikassa, suuri maksasyövän esiintyvyys on yhdistetty aflatoksiinialtistukseen. Riski on erityisen suuri [[hepatiitti]]en (virusten aiheuttaman maksatulehduksen) yhteydessä.<ref name=elonen/>
 
{| border="1"