Ero sivun ”1903” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty lähteitä vanhoista sanomalehdistä. Lisätty karkoitettujen nimiä asetuksen perusteella. |
|||
Rivi 8:
*[[20. tammikuuta]] – Saksalais-tšekkiläiset neuvottelut kielten tasa-arvoisesta asemasta katkesivat.
*[[22. tammikuuta]] – [[Yhdysvaltain presidentti]] [[Roosevelt]] esitteli senaatille Hay-Herràn-sopimuksen [[Panaman kanava]]sta [[Kolumbia]]n ja Yhdysvaltain välillä.
*[[25. tammikuuta]] – Keisari määräsi rangaistuksen Suomessa kutsunnoista pois jääneille. Heitä ei syytetty, mutta heidät erotettiin valtion viroista, eikä heitä voinut niihin vastedes valita. Heiltä evättiin ulkomaanpassi viideksi vuodeksi, eivätkä he saaneet valtion lainoja tai apurahoja.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Armollinen Käskykirje (rangaistukset kutsuntojen laiminlyömisestä) | Julkaisu = Suomalainen Wirallinen Lehti | Ajankohta = 10.02.1903 | Numero = 33 | Sivut = 1 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/695140/articles/114753 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=29.06.2014}}</ref> Rangaistus vaikutti etenkin ylioppilaisiin, jotka olivat mukana kutsuntalakon järjestämisessä.
* [[5. maaliskuuta]] – Solmittiin sopimus [[Bagdadin rautatie]]n rakentamisesta. Rata kulkee 2 200 kilometrin matkan [[Konstantinopoli]]sta [[Bagdad]]iin. Saksalainen yhtiö sai radan haltuunsa 99 vuodeksi, jonka jälkeen siitä tulee Turkin sulttaanin omaisuutta.
*[[14. maaliskuuta]] – Britannian hallitus päätti liittyä kilpavarusteluun ja rakentaa kolme taistelulaivaa, neljä raskasta risteilijää, neljä panssariristeilijää, 15 torpedovenettä ja 10 sukellusvenettä.
* [[9. huhtikuuta]] – Suomen kenraalikuvernööri [[Nikolai Bobrikov]] sai diktaattorinvaltuudet, muun muassa oikeuden maastakarkotukseen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Meidän Suomenmaan Kenraalikuvernöörillemme | Julkaisu = Suomalainen Wirallinen Lehti | Ajankohta = 15.04.1903 | Numero = 85 | Sivut = 1 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/695191/articles/114754 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=29.06.2014}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Armollinen Asetus Toimenpiteistä valtiollisen järjestyksen ja yleisen rauhan säilyttämiseksi Suomessa. | Julkaisu = Suomalainen Wirallinen Lehti | Ajankohta = 15.04.1903 | Numero = 85 | Sivut = 1 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/695191/articles/114755 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=29.06.2014}}</ref> Hän karkotti aluksi [[kagaali]]n johtomiehiä ja lehtimiehiä.
*[[19. huhtikuuta]] – Juutalaisten vastainen [[pogromi]] pääsiäissunnuntaina [[Chișinău|Kišinjovissa]] Moldavissa. Sisäministeri [[Vjatšeslav von Plehwe]] pitää tapahtunutta uskollisuuden osoituksena tsaarille, koska vallankumousliikkeessä toimi paljon juutalaisia. Suuri määrä juutalaisia pakeni väkivaltaa Yhdysvaltoihin.
*[[22. huhtikuuta]] – Vapaaherra [[Viktor Magnus von Born]], kreivi [[Carl Mannerheim]], varatuomari [[Jonas Castrén]]
*[[5. toukokuuta]] – Toimittaja [[Eero Erkko]] ja useita muita karkotettiin Suomesta.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = 2.4.1903 annetun Armollisen asetuksen perusteella allamainitut henkilöt kielletyt oleskelemasta Suomessa | Julkaisu = Suomalainen Wirallinen Lehti | Ajankohta = 20.08.1903 | Numero = 191 | Sivut = 1 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703470/articles/114757 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=29.06.2014}}</ref>
* [[7. toukokuuta]] – Saksan, Britannian ja Italian sopimus päätti maiden välisen ”tullisodan”.
*[[23. toukokuuta]] – Ensimmäinen puhelinyhteys [[Pariisi]]sta [[Rooma]]an.
*[[27. toukokuuta]] – Britannian alahuoneessa esiteltiin sopimus Venäjän, Britannian ja Persian välillä Persian alueen ja koskemattomuuden turvaamisesta.
* [[4. kesäkuuta]] – Venäjällä määrättiin, etteivät juutalaiset saa periä maata tai kiinteistöjä sallittujen asuinalueiden ulkopuolelta.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Juutalaislaki | Julkaisu = Uusi Suometar | Ajankohta = 09.06.1903 | Numero = 130 | Sivut = 5 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798654/articles/114758 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=29.06.2014}}</ref>
*[[11. kesäkuuta]] – Vapaamieliset upseerit salamurhasivat [[Serbia]]n kuningas [[Aleksandar Obrenović]]in ja hänen puolisonsa, sekä kuninkaan veljet, pääministerin ja sotaministerin sekä eräitä upseereja. Belgradin väki juhlisti tapahtunutta ja kansalliskokous valitsi uudeksi kuninkaaksi Genevessä asuneen prinssi Karageorgin, joka nousi valtaistuimelle nimellä [[Pietari I (Jugoslavia)|Pietari I]].
Rivi 25:
*[[17. heinäkuuta]] – Venäjällä keisarin määräys kielsi vankien ruumiilliset rangaistukset.
*[[20. heinäkuuta]] – Pyhän Eliaksen päivänä makedonialaiset kapinoivat Makedonian sisäisen vallankumouksellisen järjestön johtamana [[Osmanien valtakunta|osmanien]] valtaa vastaan. Lokakuuhun mennessä tuhat kapinallista menetti henkensä, 5 000 siviiliä ja 200 kylää hävitettiin.
*[[24. heinäkuuta]] – Suomen kadettikoulu lakkautettiin.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Suomen kadettikoulu lakkautettu | Julkaisu = Uusi Suometar | Ajankohta = 25.07.1903 | Numero = 169 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798693/articles/114759 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=29.06.2014}}</ref>
*[[29. heinäkuuta]] – Lakkoiluja ja levottomuuksia [[Kiova]]ssa, [[Odessa]]ssa, [[Tiflis]]issä ja [[Baku]]ssa.
*[[30. heinäkuuta]] – Kielletty [[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue]] kokoontui [[Bryssel]]issa. Puolue jakaantui [[Lenin]]in johtamiin [[bolševikit|bolševikkeihin]] ja [[Juli Martov]]in johtamiin [[Menševikit|menševikkeihin]].
Rivi 31:
*[[17. elokuuta]] – Suomen Työväenpuolueen 2. kokous alkoi [[Forssa]]ssa. Kokouksessa perustettiin [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue]] (aluksi ''Sosialidemokraattinen Puolue Suomessa'').
*[[23. elokuuta]] – Baselissa kokoontunut 6. [[Maailman Sionistijärjestö|Sionistikongressi]] päätti perustaa juutalaisvaltion Palestiinaan.
*[[1. syyskuuta]] – [[Pasila]]n ja [[Karjaa]]n välinen rataosuus avattiin junaliikenteelle.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Helsingin-Karjan radalla... | Julkaisu = Päivälehti | Ajankohta = 01.09.1903 | Numero = 201 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/679810/articles/114761 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=29.06.2014}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Helsingin-Karjan radan vihkijäiset | Julkaisu = Päivälehti | Ajankohta = 01.09.1903 | Numero = 201 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/679810/articles/114760 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=29.06.2014}}</ref>
*[[30. syyskuuta]] – [[Venäjän keisari]] [[Nikolai II]] kävi neuvottelemassa keisari Frans Joosefin kanssa Balkanin tilanteesta. Keisarit sopivat 3. lokakuuta Mürzstegin linnassa Steirmarkissa pitävänsä Turkin omistussuhteen ennallaan ja kehottivat sulttaani Abd ül-Hamid II:ta uudistuksiin Makedoniassa.
Rivi 109:
*''Tonio Kröger'' – Thomas Mann
*''Kiannan rannoilta Kaspian poikki'' – [[Ilmari Kianto]]
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Commonscat}}
| |||