Ero sivun ”Ratakilometrijärjestelmä” versioiden välillä

'''Ratakilometrijärjestelmä''' on [[Suomen rautatieliikennerataverkko|Suomen rautateillärataverkolla]] käytössä oleva paikantamiseenpaikan määrittämiseen tarkoitettu järjestelmä. Se muodostuu peräkkäisistä nimetyistä ratakilometreistä. '''Ratakilometri''' on määrämittainen, kahden kilometrimerkin välinen osa rataa. Kilometrimerkit on numeroitu ja jokainen ratakilometri on nimetty sitä rajoittavan numeroltaan pienemmän kilometrimerkin mukaan.<ref name="rato269">RATO2, s. 69</ref>

RatakilometritPeräkkäiset ratakilometrit ovat yksilöllisiä, radan pituusmittaus ei ole yhtenäinenyhtenäistä tai jatkuvajatkuvaa, vaan seuraavan ratakilometrin mittaaminen alkaa edellisen päätepisteestä. Valtaosa ratakilometreistä on suurinkohtalaisen piirteintarkasti kilometrin1000 metrin mittaisia, mutta muun muassa rautateidenrataosuuksien olemassaolonrakentamisen aikana tapahtuneidenjälkeisten radanoikaisujen takia niiden pituuksissa on poikkeamia,. käytännössäKäytännössä ratakilometrien todellinen pituus vaihtelee 105 ja 1735 metrin välillä.<ref name="rato269"/><ref name="sundstrom6"/><ref name="taimela11">Taimela, 2011, s. 11</ref>

Ratakilometrijärjestelmällä ilmoitetaan eri paikkojen tai laitteiden kuten esimerkiksi vaihteiden[[rautatievaihde|rautatievaihteiden]], [[rautatieliikenteen ohjaus|liikenteenohjauslaitteiden]] tai asemien[[rautatieliikennepaikka|rautatieliikennepaikojen]] sijainti rataverkossa. SijaintiSillä voidaan myös määrittää kulussa olevan junan sijainti rataverkolla reaaliajassa. Ratakilometrijärjestelmässä sijainti ilmoitetaan muodossa ''km xxxx + m'', jossa ''xxxx'' on ratakilometrin numero ja ''m'' on kohteen etäisyys kyseisen ratakilometrin alkupisteestä metreinä.<ref name="taimela11"/><ref name="sundstrom6"/> Esimerkiksi merkintä ''km 1135+115'' tarkoittaa paikkaa, joka on ratakilometrillä numero 1135, 115 metriä sen alkupisteestä eteenpäin. Kyseinen paikka on [[Kelloselän rautatieasema]] [[Salla]]ssa.<ref>Verkkoselostus, liite 2 s. 6</ref>

Ratakilometrit mitataan radan keskilinjaa pitkin vaakasuoraan, radan korkeuseroa ei oteta huomioon. Jos rataosuudella on useita raiteita, jokin niistä on nimetty pituusmittausraiteeksi, jotajonka keskilinjaa pitkin mittaus on tehty. Asemilla ja muilla liikennepaikoillaLiikennepaikoilla pituusmittausraiteena on läpimenevä raide. Radan varteen on pystytetty kilometrimerkit eli kilometritolpat, jotka ovat pituusmittausraiteeseen nähden samalla kohtisuoralla linjalla kuin varsinainen mittapaikka. Kilometrimerkeille on mitattu koordinaatit, joiden mukaan paikoiltaan siirtyneet tai tuhoutuneethävinneet kilometrimerkitkilometritolpat voidaan pystyttää uudelleen maastoon oikealle paikalle. Kilometritolpat ovat yleensä radan oikealla puolella kilometrien kasvusuuntaan kuljettaessa.<ref name="rato269"/> Ratakilometrit on numeroitu juoksevin numeroin pääsääntöisesti Helsingistä poispäin.<ref name="sundstrom6"/>

Kun rataa oikaistaan, ratakilometrijärjestelmään tehdään uusi osa oikaisun osuudelle. Uusi osa alkaa viimeisestä (kilometrinumeroiden kasvusuunnassa) ennen oikaisua olevasta kilometrimerkistä ja päättyy ensimmäiseen oikaisun jälkeiseen kilometrimerkkiin. Oikaistulla radan osalla uudet ratakilometrit mitataan sen mittaisiksi, että uuden osan viimeisen ratakilometrin pituudeksi tulee 500–1500 metriä. Uudet kilometrimerkit jatkavat entisellään säilyneen radan osan numerointia oikaisuosuudella ja sen jälkeen palataan vanhaan numerointiin. Jos rataoikaisuradan oikaisu on huomattava, voi jokuyksi tai useampi kilometrinumero jäädä vallankokonaan pois käytöstä. Jos taasen rataa siirretään kokonaan uuteen paikkaan, voi rakennettava osuus olla niin pitkä, että jokunen ratakilometrilukema tulee kahteen kertaan, tällöin saman numeroiset uudet ja vanhat ratakilometrit erotetaan toisistaan tunnuskirjaimilla A, B ja niin edelleen. Ratakilometrijärjestelmää ja numerointia ei ole muutettu rataoikaisujen takia oikaisujen tai muiden numerointiin vaikuttaneiden muutosten ulkopuolisilla osilla rataverkkoa.<ref name="taimela11"/><ref>RATO2, s. 70</ref>

Pienemmät muutoksen ratakilometrien pituuksissa johtuvat esimerkiksi ratageometrian muutoksista paikallisten korjaustöiden yhteydessä tai mittaustarkkuuden parantumisesta. Uusien ratojenrataosuuksien myötä on tullut rinnakkaisia kilometrimittauksia ratojen liityntäkohtiinliittymiskohtiin.<ref name="rato269"/>

Ensimmäisen ratakilometrin alkupiste oli Helsingin vanhanvuonna 1862 käyttöön otetun rautatieaseman pääraiteen alkupäässäalkupisteessä.<ref name="sundstrom6">Sundström, 2012, s. 6</ref> Nykyinen [[Helsingin päärautatieasema]]n rakennus on hiukan vanhaa asemaaasemarakennusta pohjoisempana,<ref>Sundström, 2012, s. 7</ref> joten sen sijainti ennallaan pysyneessäalkuperäisessä ratakilometrijärjestelmässä on km 0000+159 eli 159 metriä entisestä pääraiteen alkupisteestä pohjoiseen.<ref>Verkkoselostus, liite 2 s. 4</ref>

Liikennepaikkojen todellinen etäisyys toisistaan voidaan laskea rataosan ratakilometriluettelon avulla. Luettelossa on kerrottu, mikä on ollut pituusmittausraide ja siinä on lueteltu ratakilometrit jajärjestyksessä niidentodellisine todelliset pituudetpituuksineen.<ref>Taimela, 2011, s. 11–12</ref>