Ero sivun ”Saksan hullu vuosi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
täyd. |
→Yritys luoda Saksan valtakunta: - mainitaan Itävallan perustislaki |
||
Rivi 76:
Frankfurtin kansalliskokouksessa vallitsi epäselvyyttä siitä, mitkä alueet tulisivat kuulumaan tulevaan Saksan valtakuntaan. [[August Heinrich Hoffmann von Fallersleben]]in vuonna 1841 sanoittama ''[[Deutschlandlied]]'' tosin luetteli joukon Saksan luonnollisina rajoina toimivia jokia, mutta varsinkin Itävallan kuulumisesta Saksaan oli erimielisyyttä. Monet saksalaiset nationalistit eivät halunneet Habsburgien valtakunnan ei-saksalaisia osia omaan valtioonsa.<ref name="Klinge234" /> [[Suur-Saksa|Suursaksalaiset]] (''Grossdeutsche'') vaativat, että varsinaisen Itävallan olisi kuitenkin kuuluttava Saksaan, kun taas ”piensaksalaiset” (''Kleindeutsche'') olivat valmiita jättämään sen kokonaan ulkopuolelle.<ref name="brit" /> Itävallan liittämistä Saksaan toivoivat varsinkin katoliset ja eteläsaksalaisten valtioiden edustajat, jotka toivoivat siitä vastapainoa protestanttien ja Preussin ylivallalle. Toiveet suursaksalaisen vaihtoehdon toteutumista vaikuttivat realistisilta keväällä 1848, jolloin Habsburgien valtakunta näytti olevan hajoamassa sisäisiin vallankumousliikkeisiinsä. Syksyllä tilanne näytti kuitenkin jo toisenlaiselta.<ref name="Sharfman" />
Kansalliskokous sai neuvoteltua kompromissin, joka ilmeni 26. lokakuuta hyväksytyssä päätöslauselmassa.<ref name="Sharfman" /> Sen mukaan mukaan Itävallan saksankieliset osat kelpuutettaisiin mukaan Saksan liittovaltioon, mikäli Itävallan keisarin suhde muihin Habsburgien alueisiin muutettaisiin samalla pelkäksi [[personaaliunioni]]ksi. Keisari [[Frans Joosef]] ja hänen hallituksensa eivät olleet valmiita suostumaan tähän ehtoon, jolloin suunnitelma romuttui. Jäljelle jäi vaihtoehto, jossa Preussista tulisi Saksan johtava valtio.<ref name="Klinge240">Klinge 1985, s. 240–241.</ref>
Itävallan ohella Frankfurtin kansalliskokouksessa oli erimielisyyttä myös [[Puola]]n asemasta. Aiemmin Saksan liberaalit olivat arvostelleet [[Puolan jaot|Puolan jakoja]] ja kannattaneet Puolan valtion uudelleenperustamista. Heinäkuussä 1848 kansalliskokouksessa käydyssä kiistassa enemmistö edustajista asettui kuitenkin vastustamaan ajatusta, että Puolalle aiemmin kuulunut ja Preussiin liitetty [[Posen]]in alue erottaisiin Saksasta. Posen puolalainen väestö oli tähän pettynyt.<ref name="Sharfman" />
| |||