Ero sivun ”Valka” versioiden välillä

 

Vuoden 2012 alussa kaupungissa arvioitiin asuvan 5891 henkeä ja koko Valkan kunnassa 10265 henkeä.<ref name="LV-MuniciPopul2012"/> Valkan väestöstä suurin osa on latvialaisia ja loput venäläisiä ja muita kansalaisuuksia.

 

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on sen pääuskontona ollut evankelisluterilainen kristinusko. Vain pieni osa kuitenkin väestöstä on uskonnollisia, eikä juuri kukaan harjoita sitä aktiivisesti.{{lähde}}

 

Vapaussodan voiton jälkeen [[Viro]]n ja Latvian itsenäistyessä päätettiin kaupunki jakaa kahdeksi. Jaon suoritti eräs englantilainen eversti molempien valtioiden hyväksymänä puolueettomana henkilönä. Raja kulki keskellä kaupungin silloista pääkatua. Pääkadun pohjoispuolen varren talot olivat Virossa ja etelänpuoleiset talot Latviassa. Viron puolisko nimettiin [[Valga]]ksi ja Latvialle jäi pienempi Valka.{{lähde}}

===Valka rajakaupunkina===

Uusi rajalinja kulki Valgan asemapäällikön talon makuuhuoneen läpi ja jakoi jopa sängyn. Hän sai valita kumman maan kansalaisuuden hän ottaa. Asemapäällikkö valitsi Viron, koska hänen päänsä oli hänen nukkuessaan Viron puolella ja jalat Latvian puolella. Viron krooni ei kelvannut maksuvälineenä kadun eteläpuolen liikkeissä eikä Latvian lati kadun pohjoispuolen liikkeissä. Suurempi, pohjoisempi osa kaupungista jäi Virolle, jossa sijaitsee kaupungin keskusta ja rautatieasema. Jaon seurauksena Valgaan syntyi kaksi rautatieasemaa Viron Valga ja Latvian Valka, joka sijaitsi neljä kilometriä Viron Valgan aseman eteläpuolella. Latvialaiset ja virolaiset veturit käännettiin niiden väliin Latvian puolelle rakennetussa ratakolmiossa.{{lähde}}