Wikipedia

Ero sivun ”Operaatio Lachsfang” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
vähän viitteen mukaan
ei lähteetön
Rivi 1:
'''Operaatio Lachsfang''' ('lohenpyynti') oli [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] Saksan suunnitelma [[Kantalahti (kaupunki)|Kantalahden]] ja [[Belomorsk]]in valtaamiseksi Suomen tuella. Tarkoitus oli katkaista [[Murmannin rata]] kokonaan, jotta estettäisiin [[Lend-lease|liittoutuneiden materiaalikuljetuksia]] Neuvostoliittoon [[Murmansk]]in sataman kautta. Suunnitelman suunnittelu alkoi 22. heinäkuuta 1942, jolloin [[Hitler]], [[Mannerheim]] ja [[Risto Ryti|Ryti]] neuvottelivat operaation toteutuksesta päiväkäskyssä 44.{{selvennä}}{{lähde}} ▼
{{lähteetön}}
{{Korjattava/kieli|artikkelista on vaikea saada selkoa. Ziemken kirja on suomennettu ja se antaa aivan eri kuvan suunnitelman teosta}}
▲'''Operaatio Lachsfang''' ('lohenpyynti') oli [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] Saksan suunnitelma [[Kantalahti (kaupunki)|Kantalahden]] ja [[Belomorsk]]in valtaamiseksi Suomen tuella. Tarkoitus oli katkaista [[Murmannin rata]] kokonaan, jotta estettäisiin [[Lend-lease|liittoutuneiden materiaalikuljetuksia]] Neuvostoliittoon [[Murmansk]]in sataman kautta. Suunnitelman suunnittelu alkoi 22. heinäkuuta 1942, jolloin [[Hitler]], [[Mannerheim]] ja [[Risto Ryti|Ryti]] neuvottelivat operaation toteutuksesta päiväkäskyssä 44.{{selvennä}}
 
Suunnitelman mukaan [[Saksan XXXVI armeijakunta|Saksan XXXVI vuoristoarmejakunnan]]<!-- 20. vuoristoarmeijan?--> piti 80 000 miehen voimin hyökätä pohjoisessa Kantalahden suuntaan ja Suomen samalla vallata etelämpänä Belomorsk. Suomi oli ollut aiemmin poliittisista syistä vastahakoinen Muurmannin radan katkaisemiseen. Mannerheim suhtautui nyt hankkeeseen muodollisesti pidättyvän myönteisesti, mutta asetti Suomen osallistumiselle korkeat ehdot. Ensinnäkin Saksan olisi ensin vallattava [[Leningrad]] (operaatio Nordlicht), jotta Suomi voisi vapauttaa [[KannaksenKarjalankannaksen ryhmävaltaus 1941|Kannaksella olleita joukkojaan]] Belomorskin operaatioon. Suomen piti myös saada [[Luftwaffe|Saksan ilmavoimieilmavoimien]] tuki ja runsaita polttoainetoimituksia. Lisäksi Mannerheim edellytti että Saksa itseLeningradin ensinvallattuuaan olisi itse ensin hyökännyt [[Syväri]]n suunnassa antaen Suomelle selustatukea, mikä näytti vaikeasti toteutettavalta vaatimukselta. Näillä ehdoilla Mannerheim lupasi kahdeksankymmenen suomalaisdivisioonan ja panssaroidun divisioonan aloittavan hyökkäyksen koilliseen [[Maaselän Ryhmä|Maanselän rintamalta]]. Nähtiin välttämättömäksi että operaatio saataisiin toteutetuksi ennen talven tuloa.<ref name=HL1>Henrik O. Lunde (2011) Finland's War of Choice: The Troubled German-Finnish Coalition in WWII. Casemate Publishers, 2011 [http://books.google.fi/books?id=1izr3Cwhtz8C&printsec=frontcover&hl=fi#v=onepage&q&f=false Google Books]</ref>
 
Hitlerin päiväkäsky nro 45 heinäkuussa 1942 määräsi [[Pohjoinen armeijaryhmä|pohjoisen armeijaryhmän]] valmistautumaan Leningradin valtaukseen eli operaatio Nordlichtiin viimeistään syyskuussa 1942. Pohjoisen armeijaryhmään kuulunut [[Saksan 5. vuoristodivisioona|5. vuoristodivisioona]]| oli tarkoitus vapauttaa 15. elokuuta osallistumaan Lachsfangiin. Tämän osoittauduttua vaikeaksi Hitler määräsi Norjasta [[Saksan 3. vuoristodivisioona|3. vuoristodivisioonan]] Suomeen. Neuvostoliiton aloitettua massiivisen hyökkäyksen pohjoista armeijaryhmää vastaan [[Vahriselkä|Vahriselässä]] 27. elokuuta 1942 saiSaksa OKW:njoutui suuntaamaan tämänkin joukon Leningradin rintaman tueksi. Saksa päätyi hylkäämään operaatio LachsfanginNordlichtin 120. lokakuuta, ja tämän myötä hautaamaan myös Lachsfangin.<ref name=HL2>Henrik O. Lunde (2013) Hitler's Wave-Breaking Concept: An Analysis of the German End-Game in the Baltic. Casemate Publishers [http://books.google.fi/books?id=6thybDfFTV0C&dq=operation+Lachsfang&hl=fi&source=gbs_navlinks_s Google Books] Sivut 82-84 ja 273.</ref> Suomalaiset eivät tämän jälkeen suunnitelleet uutta hyökkäystä Belomorskiin.
 
==ViitteetLähteet==
{{viitteet}}
==Kirjallisuutta==
==Aiheesta muualta==
*Henrik O. Lunde: Hitler's Wave-Breaking Concept: An Analysis of the German End-Game in the Baltic. Sivut 82-84 ja 273.
*Earl F. Ziemke: The German Northern Theater of Operations 1940-1945. Sivut 222-234 ja 333. (Teoksen suomennos: Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945, suom. Matti Santavuori. WSOY, 1963
 
{{tynkä/Sota}}
{{tynkä/Sota|varsinainen suunnitelma puuttuu eli milloin ja missä? ja eivät ainakaan kyseiset herrat suunnitelmaa kasanneet vaan korkeintaan puitteet sille.}}
 
[[Luokka:Toisen maailmansodan hylätyt sotilasoperaatiot]]
[[Luokka:Jatkosota]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang”