Ero sivun ”Pitkä viha” versioiden välillä

'''Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota''' on [[Ruotsi]]n ja [[Moskovan Venäjä]]n vuosina 1570–1595 käymä sota, joka päättyi [[Täyssinän rauha]]an. Sodasta on käytetty myös nimityksiä '''25-vuotinen sota''', '''pitkä viha''' ja '''pitkäviha'''.<ref name=ysa/><ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 394, 397, 398| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>

Sodan syytsyynä löytyivätolivat muun muassa vanhoista Karjalaa koskevissakoskevat rajariidoistarajariidat ja Baltian etupiirikiistoistaetupiirikiistat. EräänäVuonna 1323 solmittu [[Pähkinäsaaren rauha|Pähkinäsaaren rajalinja]] ei enää vastannut todellisia asutus- ja valtasuhteita.<ref name=hss /> Yhtenä taustatekijänä saattoi olla myös Moskovan Venäjän [[Iivana Julma]]n ja Ruotsin [[Juhana III]]:n [[Katariina Jagellonica]]sta käymä kiista.

Juhanan ja Iivanan väliset keskinäiset loukkauskirjeet ja Käkisalmen rajakahakat johtivat vähitellen sotaan vuonna 1570. Ensimmäiset Ruotsin hyökkäysyritykset eivät onnistuneet, mutta vuonna 1572 ylipäällikkö [[Herman Fleming]] eteni [[Pähkinälinna]]n alueelle [[Inkeri]]in hävittäen seutua.<ref name=hss /> Venäläisten toiminta lamaantui ja aselepo solmittiin vuosiksi 1573–1577. Tänä aikana kuitenkin käytiin sissisotaa, jossa karjalaiset sissit iskivät Pohjanmaalle ja [[Oulujärvi|Oulujärven]] ympäristöön ja Suomesta tehtiin sissiretkiä [[Vienan Karjala|Vienan]] ja [[Aunuksen Karjala]]an ja [[Käkisalmen lääni]]in. Sissi-iskut olivat molemmin puolin julmaa hävitystä väestöä ja asutusta kohtaan.

AselepoAseet vaikenivat, kun [[Pljussajoen välirauha]] solmittiin 1583,.<ref janame=hss sitä/> Sitä pidennettiin jatkoneuvotteluilla vuoteen 1590. Sissisota kuitenkin jatkui erityisesti Karjalan ja Savon raja-alueilla kiivaana. Vallatussa Käkisalmen läänissä toimi kiivas karjalaisten vastarintaliike. Pohjoisessa pohjalaississit (mahdollisesti [[Pekka Vesainen|Pekka Vesaisen]] johdolla) hävittivät vuonna 1589 [[Petsamon luostari]]n. [[Oulun linna]] perustettiin ruotsalaisten hyökkäyksien tueksi.

TämäRuotsin sisäinen valtataistelu yhdessä Venäjän pahenevien sisäisten vaikeuksien kanssa helpottihelpottivat rauhanneuvotteluja. Molemmilla osapuolilla oli tarve rauhaan, ja nyt Puolan tuki oli mukana. [[Täyssinän rauha]] solmittiin 18. toukokuuta 1595 Inkerin [[Täyssinä]]ssä. Uusi raja vedettiin [[Saimaa]]sta [[Olavinlinna]]n itäpuolta [[Kainuun maakunta|Kainuuseen]] ja sieltä [[Inarijärvi|Inarijärven]] kautta [[Pohjoinen jäämeri|Pohjoiselle jäämerelle]]. Ruotsi luovutti valloittamansa [[Käkisalmen lääni]]n Venäjälle, mutta piti nykyisen [[Viro]]n pohjoisosan sekä [[Narva]]n, mikä vahvisti Ruotsin asemaa Itämerellä.<ref name=hss />