Ero sivun ”Vaasa (suku)” versioiden välillä

'''Vaasa-suku''' hallitsi [[Ruotsi]]a vuosina [[1523]]–[[1654]] ja [[Puola]]a vuosina [[1587]]–[[1668]]. Suvun jäseniä esiintyi jo 1300-luvulla ja heitä oli [[keskiaika|keskiajalla]] myös [[Suomi|Suomessa]]. [[Krister Niilonpoika Vaasa]] (k. 1442) toimi [[Viipurin linna]]npäällikkönä vuodesta 1417. Hänen pojanpoikansa [[Kettil Kaarlenpoika Vaasa]] (k. 1465) toimi vuodesta 1459 [[Linköping]]in piispana ja lyhyen aikaa ennen kuolemaansa Ruotsin valtionhoitajana. Kettil Kaarlenpoika Vaasan pojanpoika Eerik Juhananpoika Vaasa (kuningas Kustaa Vaasan isä) oli 1500-luvun alkupuolella [[Kastelholman linna]]npäällikkönä ja sai surmansa [[Tukholman verilöyly]]ssä. Suku nousi kuningassuvuksi [[Kustaa Vaasa]]n tultua sisällissodan ja valtiopäivien suorittaman vaalin tuloksena [[Ruotsin kuningas|Ruotsin kuninkaaksi]]. Vaasa-suku sammui mieskannalta Puolan kuninkaaseen Juhana II Kasimiriin (k. 1672) ja naiskannalta kuningatar Kristiinaan (k. 1689). Kuningas [[Kustaa IV Aadolf]]in vanhin poika Kustaa (1799–1877), joka esitti maanpaossa ollessaan vaatimuksia Ruotsin kruunuun, käytti vuodesta 1829 Vaasan prinssin arvonimeä.<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 9, palsta 705. Helsinki: Otava, 1965.</ref>