Ero sivun ”Saksan hullu vuosi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisää täydennystä |
Lisätään Dresdenin kansannousu 1849, siitä voisi olla oma artikkelikin. |
||
Rivi 6:
Vallankumousten puhkeamista edelsi koko 1840-luvun ajan voimistunut poliittinen kuohunta eri puolilla Eurooppaa, joka varsinkin Saksassa sai vallankumouksellisen nationalismin muodon. Leivän hinnan nousu ja nälänhätä aiheuttivat vuonna 1847 myös sosiaalisia levottomuuksia ja niin sanotun ”perunakapinan” [[Berliini]]ssä.<ref>Klinge 1985, s. 212–214.</ref> Vuoden 1847 onnistunut sato päätti elintarvikepulan, mutta sitä seurasi taloudellinen laskusuhdanne ja kriisiaika. Kaupungeissa oleskeli paljon työttömiä ja monet aiemmin menestyneet käsityöläiset ja kisällit olivat menettäneet toimeentulonsa, mikä lisäsi tyytymättömyyttä.<ref>Rüdiger Hachtmann: [http://www.ohio.edu/chastain/dh/econcris.htm Economic Crisis in Germany] {{en}} Encyclopedia of 1848 Revolutions. Ohion yliopisto. Viitattu 22.6.2014.</ref>
Saksan valtioissa vallitsevaa poliittista järjestelmää vastustanut oppositio jakautui 1840-luvun aikana maltillisempiin [[Liberalismi|liberaaleihin]] ja radikaalimpiin demokraatteihin, minkä lisäksi liberaalien sisällä oli erilaisia keskustalaisia ja oikeistolaisia suuntauksia. Liberaalit eivät hyväksyneet [[Absolutismi (itsevaltius)|absolutismia]], mutta useimmat heistä kannattivat [[Perustuslaillinen monarkia|perustuslaillista monarkiaa]] ja olivat valmiita osallistumaan monarkioiden hallituksiin uudistusten aikaansaamiseksi. Demokraatit kannattivat [[kansansuvereniteetti]]a, vaativat poliittisten vapauksien ohella sosiaalisia uudistuksia ja suhtautuivat myönteisesti ajatukseen vallankumouksesta. Varsinkin uudistusmielisten meneminen mukaan [[Baden]]in hallitukseen vuonna 1846 jakoi liberalit ja demokraatit
===Preussin vuoden 1847 maapäivät===
Rivi 66:
==Vuoden 1849 liikehdintä==
Radikaalit yrittivät vielä keväällä ja kesällä 1849 nostattaa uudelleen kansannousuja eri puolilla Saksaa. Alemmat kansankerrokset eivät kuitenkaan enää liittyneet mukaan, joten vuoden 1849 vallankumousyritykset Saksassa jäivät pienten älymystöpiirien, opiskelijoiden ja ammattivallankumouksellisten hankkeiksi, jotka kaikki epäonnistuivat.<ref name="brit" />
===Dresdenin vallankumousyritys===
Saksin suurimpiin kaupunkeihin kuuluneessa [[Dresden]]issä oli ollut melko hiljaista maaliskuun 1848 vallankumouksen aikana, mutta seuraavan vuoden aikana kaupungissa toiminet radikaalien demokraattien ryhmät aktivoituvat. Vuoden 1849 demokraattien johtoryhmä alkoi valmistautua uuteen vallankumoukseen. Hankkeen suunnittelua johtivat valtiopäivämies Samuel Erdmann Tzschirner sekä lehtimiehet Ludwig Wittig ja [[August Röckel]]. He toimivat lisäksi yhteistyössä Saksan demokraattien johtajiin kuuluneen Karl D’Esterin, venäläisen vallankumouksellisen [[Mihail Bakunin]]in sekä puolalaisten ja tšekkiläisten vallankumouksellisten kanssa. Yllykkeenä vallankumouksne aloittamiselle toimi Saksin kuningas [[Fredrik August II]]:n 28. huhtikuuta 1849 antama määräys hajottaa radikaalien tasavaltalaisten hallitsema Saksin maapäivien alahuone, jotka olivat tukeneet Frankfurtin kansalliskokouksessa hyväksyttyä Saksan perustuslakia. Demokraatit halusivat varmistaa kyseisen perustuslain voimaantulon Saksissa.<ref name="Dresden">Rolf Weber: [http://www.ohio.edu/chastain/dh/dresden.htm Dresden] {{en}} Encyclopedia of 1848 Revolutions. Ohion yliopisto. Viitattu 23.6.2014.</ref>
[[Ferdinand von Beust]]in johtama Saksin hallitus oli jo ennen kapinan alkamista ehtinyt esittää 3. toukokuuta Preussille pyynnön lähettää apujoukkoja vallankumouksellisen tilanteen hallintaan, sillä Preussin hallitus oli hieman aiemmin luvannut tarjota puaan kaikille Saksan valtioille tällaisessa tilanteessa. Kapina puhkesi samana iltapäivänä Dresdenissä, kun väkijoukko yritti vallata asevarikon saadakseen aseita kaupungin puolustamiseen preussilaisia joukkoja vastaan, ja sotilaat avasivat tulen siviilejä kohti. Kapinalliset ottivat nopeasti haluunsa Dresdenin kadut ja Tzschirnerin johtama komitea ryhtyi valmistelemaan kaupungin puolustusta. Seuraavana päivänä kuningas ja Saksin hallitus pakenivat [[Königsteinin linnoitus|Königsteinin linnoitukseen]]. Dresdenissä koolla olleet maapäivien edustajat valitsivat kolmihenkisen väliaikaisen hallituksen, johon kuuluivat Tzschirner, Otto Heubner ja Karl Gotthelf Todt, mutta se ei juurisaanut tukea muualla Saksissa. Dresdenin sotilaskuvernöörin kanssa neuvotellun vuorokauden mittaisen aselevon kuluttua umpeen taistelut kaupungin hallinnasta alkoivat 5. toukokuuta kolmentuhannen huonosti aseistetun kapinallisen sekä viisituhatta miestä käsittäneiden preussilaisten ja saksilaisten joukkojen välillä. Kapinalliset luovuttivat aamulla 9. toukokuuta ja vetäytyivät [[Freiberg]]in kautta [[Ertzgebirge]]n suuntaan. Katutaisteluissa kuoli noin 250 henkeä.<ref name="Dresden" />
Dresdenin vallankumousyritys muistetaan monista siihen osallistuneista tunnetuista kulttuurihenkilöistä, joihin kuuluivat muun muassa säveltäjä [[Richard Wagner]], arkkitehti [[Gottfried Semper]] ja oopperalaulaja [[Wilhelmine Schröder-Devrient]].<ref name="Dresden" />
===Badenin vallankumousyritys===
| |||