Ero sivun ”Pronssi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Yritys lisätä lähdeluettelo. |
korjailua ja lähdeosio |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Assorted bronze castings.JPG|thumb|Pronssikautisia pronssivaluja. Tarkoitettu ilmeisesti uudelleenvalettaviksi.]]
'''
Kuparipohjaisilla metalliseoksilla on matalampi sulamispiste kuin [[rauta|raudalla]], ja kuparin työstö ja [[metallurgia]] ovat helpompia hallita kuin rautametalleilla. Kuparin tiheys on noin 10 % suurempi kuin raudan. [[Korroosio]] ei vahingoita pronssia samalla tavoin kuin rautaa, varsinkaan meriolosuhteissa. Pronssi myös kestää väsymistä jonkin verran rautaa paremmin.
Rivi 10 ⟶ 9:
Pronssi oli myös lujempaa kuin alkeellisimmat rautalaadut. Euroopassa siirryttiin kuitenkin [[rautakausi|rautakauteen]] merenkulun ja kaupan vaikeuduttua Välimerellä 1200–1100 eaa.
Kirkonkelloihin käytettävä pronssi sisältää 20 %
== Pronssin käyttö nykyään ==
Nykyisin valmistetaan hyvin monenlaisia erikoispronssilaatuja seostamalla mukaan pieniä määriä mm. [[pii (alkuaine)|piitä]], [[mangaani]]a, [[alumiini]]a tai [[telluuri]]a. Seoskomponentit ja seossuhde vaikuttavat pronssin lujuuteen, korroosionkestävyyteen ja ulkonäköön. Esimerkiksi ''piipronssia'' käytetään hitsattaviin metalliliitoksiin, heloihin, pultteihin, nupeihin, sinkilöihin, pieniin renkaisiin, sekä enenevästi [[taidevalu]]un. Piipronssi on hyvin korroosionkestävää.
Pronssia käytetään myös symbaalien, eli peltien tai lautasten valmistamiseen, jotka ovat osana rumpuja. Ne tehdään joko b8-pronssista (seoksesta 8 prosenttia on tinaa) tai b20-pronssista (20 % tinaa). Seokseen voidaan lisätä myös muita metalleja, kuten alumiinia tai hopeaa. Kilpailuissa kolmanneksi tulleelle kilpailijalle annetaan pronssimitali.
==Lähteet==
{{viitteet}}
{{Commonscat|Bronze|pronssi}}
Rivi 23 ⟶ 25:
{{Link GA|es}}
|