Ero sivun ”Kaarle IX” versioiden välillä

[[24. helmikuuta]] vuonna [[1600]] Linköpingin valtiopäivät ilmoittivat, että Sigismund ei ollut enää Ruotsin kuningas, ja Juhana III:n kymmenvuotias poika tunnusti Kaarlen Ruotsin hallitsijaksi. Vasta vuonna [[1604]], kun poika virallisesti luopui perintöoikeudestaan Ruotsin kruunuun, Kaarle alkoi käyttää titteliä kuningas. Kaarle IX:n lyhyt hallintokausi oli jatkuvaa sodankäyntiä. Vihollisuus Puolan kanssa ja [[Moskovan Venäjä]]n sekasorto johtivat sotimiseen [[Liivinmaa]]sta ja [[Inkeri]]stä. [[Tanska]]n kanssa Ruotsi soti [[Lappi|Lapin]] omistuksesta. Ruotsin kannalta sodat eivät juuri sujuneet. Sisäpolitiikassa ei tapahtunut Kaarlen kaudella merkittäviä muutoksia tai uudistuksia.{{lähde}} Kaarle pyrki edistämään etenkin kauppaa ja hänen aikanaan perustettiin [[Oulu]]n ja [[Vaasa]]n kaupungit vuosina [[1605]] ja [[1606]].<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 4, palsta 95. Helsinki: Otava, 1962.</ref>

Kaarle IX:n ensimmäinen puoliso vuodesta [[1579]] oli saksalainen [[Pfalz]]in prinsessa '''Maria''' (k. 1589) ja toinen puoliso vuodesta [[1592]] [[Holstein-Gottorp]]in prinsessa '''Kristiina''' (k. 1625). Jälkimmäisestä avioliitosta syntyivät pojat [[Kustaa II Aadolf]] ja '''Kaarle Filip''' (1601–1622). [[Jaakko de la Gardie]] taivutti venäläiset valitsemaan Kaarle Filipin Venäjän tsaariksi vuonna 1611 ja vuonna 1613 oli määrä sopia ehdoista [[Viipuri]]ssa. Sillä välin oli tsaariksi valittu kuitenkin [[Mikael Romanov]].<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 4, palstat 95 ja 100. Helsinki: Otava, 1962.</ref>