Ero sivun ”Juovapunatäplä” versioiden välillä

Useimpien muiden punatäplien tapaan juovapunatäplän siipienetusiivet pohjaväriovat onmustat, mustasinisen jatai niissävihertävän on punaista kuviointiametallinkiltoiset. Juovapunatäplällä etusiipienEtusiipien punaiset täplät ovat venyneet ja muodostavat kolme, selvästi erillistä siiven suuntaista raitaa ja punainen väri ulottuu hyvin lähelle siiven etureunaa. Etureunan puoleisin raita kapenee siiven kärkeä kohti kun kaksi muuta raitaa ovat leveämpiä. Etusiipi on kapea ja suurelta osin läpinäkyväläpikuultava. Takasiivet ovat kirkkaanpunaiset, melko teräväkärkiset ja niissä on vain kapea musta reunus., Siipivälijoka onkapenee 32&ndash;34olemattomiin mmsiiven ennen tyveä. Hyönteisen ruumispää, onkeskiruumis ainaja kokomustatakaruumis ovat kokomustat sinisen metallinhohtoiset ja varsin ohuiden tuntosarvien pituus 2/3 etusiiven pituudesta.<ref>http://www Silmät ja imukärsä ovat hyvin kehittyneet, mutta huulirihmat ovat pienet.lepiforum Siipiväli on 32&ndash;34 mm.de/cgi-bin/lepiwiki.pl?Zygaena_Osterodensis</ref><ref>[http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/z/zygaena_osterodensis.html Svenska fjärilar] {{sv}}</ref><ref name="MOE">{{Kirjaviite | Tekijä = Patrice Leraut| Nimeke = Moths of Europe, volume 3: Zygaenids, Pyralids 1| Vuosi = 2012| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = N.A.P Editions| Tunniste = ISBN 978-2-913688-15-5}} s. 93&ndash;94 ja 264</ref><ref name="SIL">{{Kirjaviite | Tekijä = Kimmo Silvonen, Morten Top-Jensen & Michael Fibiger| Nimeke = Suomen päivä- ja yöperhoset &ndash; maastokäsikirja| Vuosi = 2014| Selite = | Julkaisupaikka = Østermarie| Julkaisija = BugBook Publishing| Tunniste = ISBN 978-87-993512-9-9}} s. 99</ref>

YleinenLajilta tunnetaan värimuoto ''f. flava'', jolla punainen väri on korvautunut keltaisella. Tunnetaan myös muotoja, joilla keskimmäisen punaisen juovan kärki on kuroutunut melkein tai kokonaan erilliseksi täpläksi.<ref name="MOE"/> Suomen lajeista etenkin yleinen [[virnapunatäplä]] (''Zygaena viciae'') voi joissakin tapauksissa suuresti muistuttaa juovapunatäplää.

Juovapunatäplä on eurooppalaisittain itäinen laji, jonka levinneisyysalue jatkuuulottuu Keski-Euroopasta Ruotsin eteläosiin, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan. Laji esiintyy kuitenkin vain paikoittaisesti.<ref name="MOE"/> Ruotsissa ja SuomessaTanskassa laji on [[rauhoitettupaikoittainen, mutta Norjasta tunnetaan vain muutama yksittäishavainto. Virossa laji|rauhoitettu]] esiintyy paikoittain koko maassa. Suomen alueella lajia on tavattu yleisemmin [[luonnonsuojeluasetus1800-luku|luonnonsuojeluasetuksella1800-luvulla]]<ref name="AR">[http://www.miljoartfakta.fise/printartfaktablad/Zygaena_Osterodensis_102020.asp?contentid=274372&lan=pdf Artfaktablad] {{sv&clan=fi}}</ref>. Suomen alueella lajinja levinneisyys on painottunut maan itäosiin<ref>[http://wibe.ath.cx/Lepidoptera/Zygaenidae/Zygaena/osterodensis/Zygaena%20osterodensis.htm Perhoswiki]</ref>, mutta punatäplästäviimeiset eihavainnot oleovat tehty[[Punkaharju]]lta havaintojavuodelta useisiin vuosiin[[1983]] ja vuoden 2010 uhanalaisarvioinnissa se luokiteltiin [[alueellisestiTohmajärvi|Tohmajärveltä]] hävinnytvuodelta laji|hävinneeksi[[1985]]<ref>Rassi, Pname="SIL"/>., Hyvärinen,Perhoset E.,lentävät Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010:kesä-heinäkuussa<ref Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.<name="MOE"/ref>.

Toukan ravintokasvi onovat [[virnat]] (''Vicia'') ja [[nätkelmät]] (''Lathyrus''), levinneisyyden pohjoisimmissa osissa erityisesti [[hiirenvirna]] (''Vicia cracca'').<ref name="AR"/><ref name="MOE"/>