Ero sivun ”Persefone” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Persefonen varastamista manalaan, hänen lähtöä sieltä ja miksi hänen pitää palata neljäksi kuukaudeksi takaisin manalaan.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[File:Dante Gabriel Rossetti00.jpg|150px|thumb|[[Dante Gabriel Rossetti]]n maalaus Persefoneen roomalaisesta vastineesta ''Proserpinesta'' vuodelta 1874.]]
'''Persefone''' ({{k-grc|Περσεφόνη}}) tai homeerisessa muodossaan '''Persefoneia''', [[Eleusiin mysteerit|Eleusiin mysteereissä]] myös '''Kore''' ({{polytoninen|Κόρη}}, 'neito'), oli [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] kuolleiden valtakunnan valtiatar sekä [[Demeter]]in (maan, viljan ja hedelmien jumalattaren) tytär. Hänen roomalainen vastineensa on '''Proserpine'''<ref>[http://www.goddessgift.com/goddess-myths/goddess_persephone.htm The Goddess Persephone]</ref> Persefonea sanotaan kauniiksi, nuoreksi naiseksi, jota kaikki rakastivat. Persofone oli roomalaisten jumalissa
 
Mytologian mukaan myös [[Haades]] halusi Persefonen itselleen ja kaappasi tämän mukaansa [[Manala]]an. Demeter etsi tytärtään leppymättömästi ja kielsi kasveja kasvamasta, kunnes tyttö löytyisi. Lopulta maan muuttuessa autiomaaksi ylijumala [[Zeus]] määräsi Haadeen vapauttamaan Persefonen, mutta Haades ei suostunut ja huijasi Persefonen syömään neljä granaattiomenan siementä, jonka takia hänen pitää viettää Haadeksen kanssa neljä kuukautta, kun Persefone lähtee äitinsä luota, äiti itkee ja kieltää kasveja kasvamasta; ja kun Persefone palaa, koittaa kevät.