Ero sivun ”Suisto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Jokisuistojen deltatyyppejä: w-fix |
kh |
||
Rivi 5:
==Jokisuistot==
Suistoalueella joki haarautuu useiksi [[suuhaara|suuhaaroiksi]], koska joki tuo mukanaan hiekkaa ja lietettä, jota se kasaa paksuiksi kerrostumiksi. Kasautuminen estää joen juoksua. Joen tuoma maa-aines siirtää rantaa suistoalueella yhä kauemmaksi. Suisto koostuu savesta, hiekasta ja mudasta, ja sen kuivaneet lähialueet sopivat erittäin hyvin viljelysmaaksi.▼
Delta voi muodostua myös sisämaahan päätymättä mereen
▲Suistoalueella joki haarautuu useiksi [[suuhaara|suuhaaroiksi]], koska joki tuo mukanaan hiekkaa ja lietettä, jota se kasaa paksuiksi kerrostumiksi. Kasautuminen estää joen juoksua. Joen tuoma maa-aines siirtää rantaa suistoalueella yhä kauemmaksi. Suisto koostuu savesta, hiekasta ja mudasta ja sen kuivaneet lähialueet sopivat erittäin hyvin viljelysmaaksi.
▲Delta voi muodostua myös sisämaahan päätymättä mereen tms. Suurin tällainen on [[Botswana]]ssa, eteläisessä Afrikassa, [[Okavango (joki)|Okavango-joen]] suisto: Okavangon suot.
Suiston kasvunopeuteen vaikuttavat veden syvyys ja joen kuljettaman [[liete|lietteen]] määrä.
===Jokisuistojen deltatyyppejä===
* [[delta|kolmiomainen delta]]: [[Niilin suisto]]
* viuhkamainen delta: [[Tiber]]in suisto
Rivi 19 ⟶ 17:
===Suistoja Suomessa===
Suomen suurin jokisuisto on [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] suisto [[Pori]]ssa. Siellä joen suuharoista käytetään nimitystä ''juopa'', ja näiden väliin jäävät saaret ovat nimeltään [[luoto]]ja, kuten esimerkiksi [[Kirjurinluoto]] ja [[Pormestarinluoto]].
==Jäätikköjokisuistot==
Jäätiköityneillä alueilla, kuten Suomessa, myös nykyään kuivana olevalla maalla voi esiintyä jäätikön sulamisvesistä jääkauden aikana syntyneitä suistoja, joiden materiaali on yleensä [[harju]]ainesta, kuten [[sora]]a tai [[hiekka]]a. Näitä jäätikköjokien suistoja nimitetään deltoiksi, jos ne ovat kerrostuneet alun perin veteen ja [[sanduri|sandureiksi]], jos ne ovat kerrostuneet alun perin kuivalle maalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.gsf.fi/aineistot/mp-opas/jaatikkojoki_deltat.htm |
▲Jäätiköityneillä alueilla, kuten Suomessa, myös nykyään kuivana olevalla maalla voi esiintyä jäätikön sulamisvesistä jääkauden aikana syntyneitä suistoja, joiden materiaali on yleensä [[harju]]ainesta, kuten [[sora]]a tai [[hiekka]]a. Näitä jäätikköjokien suistoja nimitetään deltoiksi, jos ne ovat kerrostuneet alun perin veteen ja [[sanduri|sandureiksi]], jos ne ovat kerrostuneet alun perin kuivalle maalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.gsf.fi/aineistot/mp-opas/jaatikkojoki_deltat.htm | Nimeke = | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Maaperäkartan käyttöopas | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Geologian tutkimuskeskus| Viitattu =20.11.2008 | Kieli = }}</ref> Jos veteen kerrostuvan deltan pinta saavuttaa vedenpinnan ja jatkaa kerrostumistaan, kyseessä on [[sandurdelta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.sci.utu.fi/projects/maantiede/kurssit/MAAN7061_Maantiede_kouluopetuksessa/Osa3_Geomorf.pdf | Nimeke =Geomorfologia | Tekijä =Kajuutti, Kari & Käyhkö, Jukka | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun yliopiston maantieteen laitos| Viitattu =20.11.2008 | Kieli = }}</ref>
==Lähteet==
| |||