Ero sivun ”Wolfgang Schüssel” versioiden välillä

| kuva = [[KuvaTiedosto:W Schuessel7.jpg|200px250px]]

| kuvateksti = Wolfgang Schüssel vuonna 2006.

| virassa = [[4. helmikuuta]] [[2000]]- – [[11. tammikuuta]] [[2007]]

'''Wolfgang Schüssel''' (s. [[7. kesäkuuta]] [[1945]] [[Wien]]) on itävaltalainen[[itävalta]]lainen [[konservatiivi]]poliitikko ([[Itävallan kansanpuolue|ÖVP]]). Hän oli [[Itävalta|Itävallan]]maansa liittokansleri (''Bundeskanzler'') [[4. helmikuuta]] [[2000]] – [[11. tammikuuta]] [[2007]]. Hänja on myös puolueensa puheenjohtaja 1995– jatoimi 1. tammikuuta 2006 lähtien puolen vuoden ajan [[Euroopan unioninunioni]]n puheenjohtajana. Puolueensa puheenjohtajana Schüssel toimi vuosina 1995–2007.

Schüssel opiskeli [[Wienin yliopistossayliopisto]]ssa ja valmistui oikeustieteen tohtoriksi 1968. Hän oli 1968–1975 parlamenttiryhmänsä johtaja ja 1975–1991 Österreichischen Wirtschaftsbundesin pääsihteeri.

Schüsselista tuli SPÖ:n kansleri [[Franz Vranitzky]]n suuren koalitiohallituksen valtiovarainministeri 1989 ja 1995 ulkoministeri ja varakansleri Vranitzkyn neljänteen hallitukseen. Hän oli samoissa tehtävissä Vranitzkyn viidennessä hallituksessa ja [[Viktor Klima|KlimaKliman]]n hallituksessa 1997–2000.

Vuoden 1999 vaaleissa poliittinen kenttä jaettiin uudelleen, kun kansanpuolue (ÖVP) jäi kolmanneksi [[Itävallan vapauspuolue|vapauspuolueelle]] (FPÖ). Hallitusneuvottelut sosiaalidemokraattien (SPÖ) ja ÖVP:n välillä epäonnistuivat ja ÖVP muodosti hallituksen FPÖ:n kanssa, johon Schüssel nimitettiin kansleriksi, vaikka hänen puolueensa saikin niukasti vähemmän ääniä (415 kpl.) kuin FPÖ. Schüsselin hallitus oli Euroopan kiistellyin, koska FPÖ:tä johti [[Jörg Haider]], jota ei kuitenkaan otettu hallitukseen. Se oli myös ensimmäinen 30 vuoteen, jota ei johtanut sosiaalidemokraatti.

SisäpolitiittisestiVuosina 2000–2002 Wienissä järjestettiin viikoittaisia torstaimielenosoituksia (Donnerstagsdemonstrationen) sekä vapauspuoluetta että hallituksen nollavajelinjaa (Nulldefizit) vastaan. Neljäntoista muun Euroopan unionin maan johtajat keskeyttivät yhteistyön Itävallan kanssa, koska monissa maissa FPÖ:n hallitusvastuuta pidettiin vuodesta 1945 jatkuneen ''cordon sanitairen'', jonka mukaan äärioikeistoa ei oteta hallitusyhteistyöhön mukaan, loukkauksena. Itävallassa tähän viitattiin usein "pakotteina."”pakotteina” (Sanktionen der EU-14). EU-maat hylkäsivät hyödyttömät pakotteet kesän 2000 aikana.

Kesällä 2002 FPÖ oli ajautunut sisäiseen riitelyyn ja hävinnyt monet vaalit. Kun FPÖ:n maltillisemmat varakanslerina toiminut [[Susanne Riess-Passer]] ja valtiovarainministeri [[Karl-Heinz Grasser]] erosivat, Schüssel järjesti marraskuussa 2002 ennenaikaiset uudet vaalit marraskuussa 2002, joissa kansanpuolue otti murskavoiton. FPÖ menetti 2/3kaksi kolmasosaa äänistään (18 paikkaa -34) ja kansanpuolue nousi maan suurimmaksi puolueeksi 79:llä paikalla (+27). (SPÖ 69+5). Neuvoteltuaan kuukausia sosiaalidemokraattien ja vihreiden kanssa Schüssel jatkoi koalitiota FPÖ:n kanssa, joka oli saanut alle 10 %prosenttia äänistä. Schüssel otti [[Liese Prokop]]in sisäministerinpaikan hänen kuolemansa jälkeen.

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Schyssel, Wolfgang}}