Ero sivun ”Georgian historia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
Tämä artikkeli käsittelee '''[[Georgia]]n [[historia]]a'''.
Rivi 7 ⟶ 6:
Georgiasta on [[1970-luku|1970-luvulla]] löydetty arkeologisissa kaivauksissa useita muinaisia asutuskeskuksia jo viidenneltä vuosituhannelta eaa. Neoliittisen kulttuurin asuttamat talot olivat pyöreitä tai soikeita – samanlaisia piirteitä on myös myöhemmissä georgialaisissa ''Darbazi''-tyyppisissä rakennuksissa.
[[Antiikin kreikka]]laiset nimittivät Länsi-Georgiaa [[Kolkhis|Kolkhikseksi]]. Kreikkalainen taru kertoo [[Iason]]ista ja hänen [[Argonautit|Argonauteistaan]], jotka matkasivat Kolkhikseen etsimään kultaista taljaa. Ennen kuin Georgiasta tuli [[Rooman valtakunta|Rooman]] provinssi vuonna [[66 eaa.]], Länsi-Georgian alangot tunnettiin [[Egrisi]]nä ja Itä-Georgiassa hallitsi [[Iberia (Kaukasia)|Iberian]] valtakunta. Georgiasta tuli yksi ensimmäisistä [[kristinusko]]on kääntyneistä maista vuonna [[317]], kun Iberian kuningas [[Mirian III]] otti sen valtionuskonnokseen. Egirisissä uskonto vakiinnutettiin vuonna [[523]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.culturaltravel.ge/georgia/the_soul_of_georgia.html | Nimeke = The soul of Georgia | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Cultural Travel - Georgia | Viitattu = 7.6.2014 }}</ref>
Vaikka maan valloittivat vuorotellen [[arabit]], [[mongolit]], [[persialaiset]] ja [[turkkilaiset]], Georgia onnistui säilyttämään jonkinasteisen itsenäisyyden yli 1000 vuoden ajan. Vuonna [[978]] kaikki Georgian ruhtinaskunnat yhdistettiin Georgian kuningaskunnaksi (978–1466) [[Bagrationi]]-dynastian hallinnassa. Dynastian perusti [[Ašot I Suuri]] vuonna [[809]]. Suvun tärkeimpiä edustajia ovat [[Davit IV|Daavid Rakentaja]] (Devid IV Agmašenebeli, hallitsi 1089–1125) ja kuningatar [[Tamar (Georgia)|Tamar]] (1184–1213) – Georgian ortodoksikirkko on julistanut molemmat pyhiksi. Georgian kuningaskuntaan kuului tuohon aikaan myös [[Armenia]], [[Azerbaidžan]] ja [[Kaukasus|Kaukasuksen]] pohjoispuolisia alueita. Kuningaskunnan hajottua Georgia pirstoutui useisiin pienempiin osiin ja taantui [[Persia]]n ja [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] vaikutuksen alle. Vuosina 1801–1810 [[Venäjän keisarikunta]] miehitti [[Kartl-Kakheti]]n (Itä-Georgia) ja [[Imereti]]n (Länsi-Georgia) kuningaskunnat georgialaisten pyynnöstä, koska he halusivat suojaa etelästä painostavaa [[Persia]]a vastaan.
Rivi 13 ⟶ 12:
==Georgia osana Venäjää 1801–1918==
[[Kuva:Russia Caucusus 1882.jpg|thumb|left|250px|Georgia Venäjän osana; kartta vuodelta 1882]]
Vuonna [[1801]] Venäjän tsaari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]] lakkautti georgialaisen Kartl-Kakhetin kuningaskunnan ja pakotti sen kuningasperheen maanpakoon. Valtio liitettiin lopullisesti Venäjään vuonna [[1804]] suuren venäläistämisohjelman jälkeen, jolla yritettiin korvata georgialaista kulttuuria ja yhteiskuntarärjestelmää venäläisellä. [[Georgian patriarkaatti|Georgian ortodoksikirkko]] myös lakkautettiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2008/09/06/world/europe/06orthodox.html?pagewanted=all&_r=0 | Nimeke = Conflict Tests Ties Between the Georgian and Russian Orthodox Churches | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = NY Times | Viitattu = 7.6.2014 }}</ref>
Georgialaisten tyytymättömyys tsaarin autoritäärisyyteen johti maassa kansalliseen vapautusliikeeseen 1800-luvun looppuluolella. Suuri talonpoikaiskapina, joka johti yhteiskunnallisiin uudistuksiin, käytiin vuonna [[1905]]. Samalla [[marxilaisuus|marxistisesta]] sosiaalidemokraattisesta puolueesta tuli tärkein poliittinen voima Georgiassa, ja sillä oli hallussaan muun muassa kaikki vuonna 1905 perustetun [[duuma]]n Georgialle varatut paikat. Josif Vissarionovitš Djugašvilistä ([[Josif Stalin]]), georgialaisestä [[bolševikit|bolševikista]], tuli Georgian vallankumouksellisen liikkeen johtaja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pwhce.org/rus/stalin.html | Nimeke = Joseph Vissarionovich Djugashvili (1879-1953) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = PWHCE : Who's Who of Russia | Viitattu = 7.6.2014 }}</ref>
| |||