Ero sivun ”Hilma Rantanen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Lähteet: luokka |
Laajennusta, osa tiedoista tosin ristiriitaisia wikiaineistoon nähden |
||
Rivi 1:
'''Hilma Maria Rantanen
== Elämä ==
Hänen vanhempansa olivat kansakoulunopettaja Mikko Tähtinen ja Amanda Maria Sjöblom. Rantanen toimi näyttelijänä vuodesta 1894 lähtien aluksi [[Suomalainen teatteri|Suomalaisessa teatterissa]] ja myöhemmin [[Kansallisteatteri]]ssa,<ref name=wiki>[http://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_R Wikiaineisto : Kuka kukin oli 1961]</ref> josta hän joutui eroamaan sopimusriitojen vuoksi vuonna 1901. Eron taustalla oli myös Rantasen tuohon aikaan paheksuttu [[avoliitto]] näyttelijä [[Kaarle Halme]]en kanssa.<ref name=hiiden/> Hänen ensimmäinen miehensä liikemies Johan Fredrik Rantasen oli kuollut vuonna 1900, vain kahden avioliittovuoden jälkeen.<ref name=wiki/> Kansallisteatterista eroamisensa jälkeen Rantanen siirtyi eri [[Työväenyhdistys|työväenyhdistysten]] näyttämöille, kunnes vuonna 1904 perusti yhdessä Halmeen kanssa [[Tampereen Teatteri]]n, jossa esiintyi vuoden ajan.<ref name=hiiden/> [[Helsingin Työväenteatteri]]n johtajana Rantanen toimi vuodet 1905–1907.<ref name=wiki/> Hänen aikanaan se keskittyi yhteiskunnallisiin draamoihin, kuten [[Björnstjerne Björnson]]in ja [[Gerhart Hauptmann]]in tuotantoon. Seuraavaksi Rantanen perusti Halmeen kanssa [[Kansan Näyttämö]]n vuonna 1907. [[Tallinna]]n [[Estonia-teatteri]]n johtajaksi Rantanen ryhtyi 1912, näytellen samalla [[Viron kieli|viron kielellä]].<ref name=hiiden>[http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/News.aspx?id=3694 Seppälä, Mikko-Olavi: "Rakkauden orjuus"] Hiidenkivi 6/2012. Viitattu 6.6.2014.</ref>
Kesällä 1916 Rantanen palasi Suomeen ja perusti oman teatterin, joka aloitti saman vuoden syyskuussa nimellä [[Uusi Teatteri]]. Sen ohjelmiston kokoamisessa Rantasta avusti [[Elvira Willman-Eloranta]]. Näyttelijöiksi hän palkkasi lähinnä eri kiertueteattereissa esiintyneitä näyttelijäitä, mutta päätähdeksi Rantanen onnistui värväämään [[Aarne Orjatsalo]]n. Teatterin ensimmäisenä näytelmänä esitettiin Willman-Elorannan kirjoittamaa ''[[Rakkauden orjuus|Rakkauden orjuutta]]'', joka kuvasi muun muassa sukupuolten välistä epätasa-arvoa ja naisten alistettua asemaa aikansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Keväällä 1917 näytelmää esittänyt seurue hajosi ja Rantanen siirtyi aikaisemmin perustamalleen Kansan Näyttämölle vuosiksi 1918–1925.<ref name=hiiden/>
[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] jälkeen Rantanen teki pesäeroa työväenliikkeeseen ja [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraattiseen puolueeseen]]. Hän muun muassa ilmoitti jatkossa omaksi puoluekannakseen [[Kokoomus|kokoomuksen]]. Vuonna 1913 Rantanen oli avioitunut konttoripäällikkö Väinö Pylkkäsen kanssa. He adoptoivat sisällissodan aikana syntyneen punaorvon, jolle antoivat nimeksi [[Tauno Pylkkänen|Tauno Kullervo Pylkkänen]]. Hänestä tuli myöhemmin tunnettu oopperasäveltäjä ja [[Kansallisooppera]]n taiteellinen johtaja.<ref name=hiiden/>
== Filmografia ==
*''[[Nuori luotsi (vuoden 1913 elokuva)|Nuori luotsi]]'' (1913)
*''[[Verettömät]]'' (1913)
*''[[Kesä (elokuva)|Kesä]]'' (1915)
== Suomennoksia ==
Rivi 14 ⟶ 18:
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{AAKKOSTUS:Rantanen-Pylkkänen, Hilma}}
[[Luokka:Suomalaiset teatterinäyttelijät]]
[[Luokka:Suomalaiset teatterinjohtajat]]
[[Luokka:Suomalaiset elokuvanäyttelijät]]
[[Luokka:Vuonna 1875 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1943 kuolleet]]
|