Ero sivun ”Eric Gustaf Ehrström” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Eric Gustaf Ehrström''' ([[29. toukokuuta]] [[1791]] [[Luoto]] – [[25. huhtikuuta]] [[1835]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]<ref name="oit"/>) oli suomalainen pappi ja kirjailija. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1816. Hän oli [[Turun akatemia]]n Venäjän historian ja kirjallisuuden dosentti vuodesta 1816. Hän sai pappisvihkimyksen 1824 ja toimi sen jälkeen kirkkoherrana Tenholassa ja vuodesta 1826 Pietarin ruotsalaisessa Pyhän Katariinan seurakunnassa sekä samalla Pietarin evankelis-luterilaisen konsiistorin jäsenenä.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 717</ref>
 
Ehrströmin vanhemmat olivat [[Kruunupyy]]n kappalainen Anders Ehrström (k. 1822) ja hänen toinen puolisonsa Anna Maria Reinius. Hän pääsi ylioppilaaksi 1807 ja valmistui filosofian maisteriksi 1816. Ehrström opiskeli venäjän kieltä [[Moskova]]ssa 1812–1813. Hän osallistui rykmentin komissaarina [[Suomen sota]]an vuonna 1808 vajaan neljän kuukauden ajan ja piti tänä aikana päiväkirjaa joka on myöhemmin julkaistu.
 
Ehrström oli [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] ja lääninhallituksen venäjän kielen kääntäjänä vuodesta 1813 ja [[Turun akatemia]]n Venäjän historian ja kirjallisuuden dosenttina vuodesta 1816. Hän sai pappisvihkimyksen 1824 ja toimi sen jälkeen kirkkoherrana Tenholassa vuodesta 1824 ja vuodesta 1826 Pietarin ruotsalaisessa Pyhän Katariinan seurakunnassa sekä samalla Pietarin evankelis-luterilaisen konsiistorin jäsenenä. Ehrström sai [[rovasti]]n arvon 1826.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 717</ref><ref>Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Erik Gustaf Ehrström. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12093>. Luettu 1.6.2014.</ref>
 
Ehrström kirjoitti venäjänkielen oppikirjoja. Hän vaati [[Åbo Underrättelser]]issä julkaistussa kirjoitussarjassa "Finska språket betraktadt såsom nationalspråk", että suomen kieli on otettava oppiaineeksi ja siitä on tehtävä opetuskieli kouluihin. Hän vaati myös että virkamiesten on käytettävä virallisissa kirjoituksissa suomea.<ref name="oit"/>
 
Ehrström oli naimisissa vuosina 1816–1831 Ulrika Lovisa Ahlstedtin (k. 1831) kanssa ja vuodesta 1832 Kristina Andrietta Fredrika Schulman (k. 1836) kanssa. Hänen poikiaan olivat opettaja Anders Johan Erik Ehrström (1818–1844) ja [[Suomen senaatti|senaatin]] [[prokuraattori]] ja professori [[Karl Gustaf Ehrström]] (1822–1886).
 
== Julkaisuja==
*''Dagbok från fälttåget i Österbotten 1808'', utgiven av Svenska litteratursällskapet i Finland 2008, suomeksi nimellä ''Ylioppilaan sotapäiväkirja 1808''. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008
*''Kanonerna vid Oravais'', dagbok från 1808 och 1811 utgiven av [[Christman Ehrström]] 1986
*''Minnen af en resa från Åbo till Tavastland : junii och julii månader år 1811''. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 2007, suomeksi nimellä ''Hämeen sydänmailla : matkapäiväkirja 1811''. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007
*''Moskva brinner'', en nyupptäckt svensk dagbok från 1812, red. av Christman Ehrström 1984
*''Öfversigt af ryska språkets bildning'', 1815
*''Rysk språklära för begynnare'', utarbetad af Erik Gustav Ehrström och Carl G. Ottelin. St. Petersburg, tryckt hos M. C. Iversen, 1814.