Ero sivun ”Nefroottinen oireyhtymä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
|||
Rivi 1:
'''Nefroottisella oireyhtymällä''' eli '''nefroosilla''' tarkoitetaan tilaa, jossa virtsaan erittyy suuria määriä veren proteiineja (3,5 g/päivä/1,73
== Syyt ==
Nefroottinen oireyhtymä voidaan jakaa kahteen alatyyppiin:
*'''Primaarinen nefroosi''' johtuu munuaiseen rajoittuneesta taudista, kuten munuaiskeräsen tulehduksesta (glomerulonefriitti).
*'''Sekundaarinen nefroosi''' on seurausta muusta, ei-munuaisperäisestä ongelmasta, esimerkiksi diabeteksesta tai tietyistä syövistä.
Sekundaarinen nefroosi on nefrooseista tavallisin. Sen kehittymisen aiheuttaa yleensä [[diabetes]], ja tilan nimitys on [[diabeettinen nefropatia]]. Toinen tavallinen sekundaarisen nefroosin aiheuttaja on [[amyloidoosi]], jolla tarkoitetaan proteiinisakkaumien kertymistä eri kudoksiin. Amyloidoosi voi johtua monesta eri sairaudesta, kuten
Tavallisia syitä primaariseen nefroosiin ovat erilaiset munuaiskerästulehdukset ([[glomerulonefriitti|glomerulonefriitit]]), joissa elimistö hyökkää munuaiskeräsen rakenteita vastaan (niin sanotut [[autoimmuunisairaus|autoimmuunitaudit]]). Munuaiskerästulehdusten alatyypit ovat hieman erilaisia aikuisilla ja lapsilla. Aikuisilla tavallisin munuaiskerästulehdus on [[membranoosinen glomerulonefriitti]], joita on noin puolet tapauksista. Lapsilla nefroosin tavallisin syy on niin sanottu minimal change –nefriitti, mikä tarkoittaa, ettei tavanomaisessa mikroskooppitarkastelussa munuaiskeräsessä todeta muutoksia. Myös perinnölliset sairaudet voivat lapsilla johtaa nefroosin syntyyn.
== Oireet ==
Nefroottisen oireyhtymän pääoire on
*Turvotukset, erityisesti silmien ympärillä ja jaloissa (ns. pitting-turvotus).
*Harvemmin myös nesteen kertyminen vatsaonteloon (askites) tai keuhkopussiin.
*Painon nousu, joka johtuu nesteen kertymisestä elimistöön
Rivi 32:
== Hoito ==
Nefroosin hoito keskittyy toisaalta taudin aiheuttamaan perussyyhyn, kuten tulehdukseen tai diabetekseen, ja toisaalta helpottamaan taudin oireita (tukihoito).
=== Tukihoito ===
Rivi 39:
Turvotuksia hoidetaan pääasiassa nesteenpoistolääkityksellä sekä ravitsemuksellisesti. Ravitsemuksellisesti potilaalle asetetaan suolarajoitus sekä nesterajoitus. Nesteenpoistajista yleisimmin käytetään [[furosemidi]]a, joka joskus yhdistetään suonensisäiseen [[albumiini]]tiputukseen. Jos nestettä on runsaasti, voidaan sitä poistaa dialyysilaitteen [[ultrafiltraatio]]toiminnolla. Verenpaineen kohoamista estetään [[ACE-estäjä|ACE-estäjillä]], jotka estävät RAAS-järjestelmän aktivoitumisen ja näin myös hillitsevät nesteen kertymistä.
Jos potilaan veren rasva-arvot ovat koholla, aloitetaan kolesterolilääkitys sekä pyritään vähentämään ruoasta saatavien kovien rasvojen määrää. Jos potilaalla on ollut verisuonitukos, hänelle
Munuaisten toiminnan vähentyessä huomattavasti ja potilaan yleisvoinnin huonontuessa voidaan aloittaa dialyysihoito ja laittaa potilas munuaisensiirtolistalle. Suurin osa nefrooseista ei kuitenkaan etene krooniseen munuaisten vajaatoimintaan asti.
=== Perussyyhyn vaikuttava hoito ===
Jos nefroosin aiheuttaja on yleissairaus, kuten reumaan tai myeloomaan liittyvä amyloidoosi tai diabetes, se pyritään saamaan hallintaan taudille ominaisella hoidolla.
Primaarisen nefroosin aiheuttaa yleensä tulehduksellinen sairaus ([[glomerulonefriitti]]), jonka hoidossa pyritään hillitsemään munuaiskeräsen tulehdusta. Koska kyseessä on autoimmuunitauti, jossa elimistö hyökkää itseään vastaan, potilaan immuniteettia koetetaan lamata lääkehoidolla. Tavallisimmin käytetään [[steroidi]]hoitoa ([[prednisoloni]]), joskus myös [[siklosporiini]]a tai [[syklofosfamidi]]a.
| |||