Ero sivun ”Nuutajärven lasitehdas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p siis oli |
fix |
||
Rivi 4:
'''Nuutajärven lasitehdas''' oli suomalainen lasitehdas, joka on perustettu vuonna [[1793]]. Lasitehdas sijaitsee niin sanotussa Lasikylässä [[Urjala]]n [[Nuutajärvi (kylä)|Nuutajärven]] taajamassa. Lasikylä on ollut Urjalan merkittävin matkailukohde, jonka [[Museovirasto]] on valinnut [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen]] luetteloonsa.<ref>{{RKY|id=1891|nimi=Nuutajärven lasitehtaan alue}}</ref> Se on Suomen nykyisistä lasitehtaista vanhin edelleen toiminnassa oleva.
[[Fiskars]] siirsi keväällä 2014 Nuutajärven lasitehtaan tuotannon [[Iittalan lasitehdas|Iittala]]an.<ref>[http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/232020-fiskars-keskittaa-lasinvalmistuksen-iittalaan-nuutajarven-tehdas-kiinni Hämeensanomat.fi] (Linkki lienee maksun takana)</ref><ref name="yle3052014">[http://yle.fi/uutiset/saatio_nuutajarven_tueksi/7268717 Yle.fi uutiset]30.5.2014</ref>
==Lasikylän nykyisyyttä==
Rivi 21:
===Nuutajärven lasikylä syntyy===
Nuutajärven lasitehtaan perusti [[Somero]]lle vuonna 1747 perustetun [[Åvikin lasitehdas|Åvikin lasitehtaan]] perustajan poika [[Jacob Wilhelm Depont]] vuonna 1793. Depont oli perinyt [[Nuutajärven kartano]]n,<ref>[http://www.urjala.fi/portal/kirjasto-_ja_kulttuuripalvelut/museot_ja_nahtavyydet/kartanot/ Urjalan kunta: Kartanot]</ref> ja oli kiinnostunut seuraamaan isänsä jälkiä yrittäjänä. Tehtaan perustamisen puolesta puhuivat Nuutajärveä ympäröivät metsävarat. Depont arveli metsää tarvittavan kuitenkin lisää, ja otti liikekumppanikseen [[Harald Furuhjelm]]in, joka toisen urjalalaisen kartanon, [[Honkolan kartano]]n, perillisenä nosti metsäomavaraisuuden tarvittavalle tasolle.
Depontin kiinnostus lasitehdasta kohtaan laimeni nopeasti, eikä toiminnan arkinen pyörittäminen enää innostanut häntä. Depont myi sekä tehtaan että kartanon Furuhjelmin nuoremmalle veljelle [[Johan Furuhjelm]]ille. Uusi omistaja oli kiinnostunut kartanon ylläpidosta ja tekikin siellä paljon uudistuksia. Hän muun muassa rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen vuonna [[1822]]. Sen sijaan lasitehdas ei erityisemmin Johan Furuhjelmia kiinnostanut. Tehdas toimikin vuokrattuna koko Furuhjelmien suvun ajan vuoteen [[1843]]. Tehtaan toiminta pysyi pienimuotoisena. Pääosa tuotannosta muodostui ikkunalasista, pulloista ja apteekkilasista.
Rivi 53:
===Viitteet===
{{viitteet}}
==Kirjallisuutta==
*{{Kirjaviite | Tekijä =
*{{Kirjaviite | Tekijä =
*
==Aiheesta muualla==
Rivi 58 ⟶ 63:
* [http://www.lasisuomi.fi/ Nuutajärven lasikylän kotisivut]
* [http://www.designlasi.com/category/manufacturers/nuutaj%C3%A4rvi Nuutajärven lasitehtaan tuotantoa: ''Designlasi.com'']
▲*{{Kirjaviite | Tekijä =Annala, Vilho | Nimeke =Suomen lasiteollisuus 1681–1931. I osa. Ruotsin vallan aika 1681–1809 | Vuosi =1931 | Luku = | Sivu =84–88 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Otava | Tunniste = | Kieli = }}
▲*{{Kirjaviite | Tekijä =Annala, Vilho | Nimeke =Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan. II osa. Kehitys vuoden 1809 jälkeen. Toinen nide | Vuosi =1948 | Luku = | Sivu =473–520 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomen lasiteollisuusliitto | Tunniste = | Kieli = }}
▲*Poutasuo, T.: ''Nuutajärvi. 200 vuotta suomalaista lasia.'' Helsinki 1993.
{{coor title dms|61|02|37|N|23|25|59|E|region:FI-LS_type:landmark}}
| |||