Ero sivun ”Helatorstai” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
en-wikistä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Koska [[Pääsiäisen_laskeminen|pääsiäisen ajankohta]] liikkuu, myös helatorstain päivämäärä vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna [[2011]] helatorstai oli vasta [[2. kesäkuuta]], kun vuonna [[2012]] se oli [[17. toukokuuta]]. Vuonna 2013 helatorstai oli 9. toukokuuta ja vuonna 2014 se on 29. toukokuuta.
Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa ''hela'' viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan ''helg''. Sana helatorstai on saatu muinaisruotsin sanasta ''helghathorsdagh'', joka merkitsee pyhää torstaita. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, [[rukoussunnuntai]]n, ja helatorstain välisinä päivinä, [[kanttaanpyhät|kanttaanpyhinä]], kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä,
Pakanuuden ajalta periytyvä hela oli kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun ja sitä vietettiin, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon.<ref>Christfrid Ganander: Mythologia Fennica</ref> Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla sytytettiin entisaikaan helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita.<ref>Christfrid Ganander: Mythologia Fennica</ref> Karja ajettiin tulien läpi laitumelle karjatautien ehkäisemiseksi. Myös nuoriso juhli helajuhlassa; simaa juotiin, naiset kävivät lemmensaunassa ja tekivät lemmentaikoja.<ref>Christfrid Ganander: Mythologia Fennica</ref> Nuoret myös tanssivat kokoilla.<ref name=KirkTied />
| |||