Ero sivun ”Finnlands Lebensraum” versioiden välillä

''''''Finnlands Lebensraum'''''' ({{k-fi|'Suomen elintila}}') oli vuonna 1941 julkaistu [[Suur-Suomi-aate]]tta tukeva [[propaganda]]teos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä [[Väinö Auer]], historioitsija [[Eino Jutikkala]] sekäja kansatieteilijä [[Kustaa Vilkuna]]. Saksankielinen teos painettiin [[Helsinki|Helsingissä]] [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n kirjapainossa, ja sen kustansi [[Berliini|berliiniläinenberliini]]läinen Alfred Metzner Verlag. Finnlands Lebensraumia ei ole julkaistu suomennettuna.<ref>[https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=Finnlands+Lebensraum&searchCode=TALL&limitTo=none&recCount=10&searchType=1&page.search.search.button=Hae{{Lähde|Fennican Suomenlinkki kansallisbibliografiaei Fennica].todista Viitattu 10.11.2013tätä}}.</ref>

''Finnlands Lebensraumin'' piti ilmestyä nimellä ''Das geographische und geschichtliche Finnland (Maantieteellinen ja historiallinen Suomi)'', mutta kustantaja vaihtoi sen paremmin [[natsi-Saksa]]n ideologiaan sopivaksi, ja alkuperäinen jäi kirjan alanimekkeeksi. Teos oli merkittävä myös saksalaisille, sillä ennen julkaisemista se tarkistettiin ja hyväksyttiin sekä Saksan ulko- että propagandaministeriöissä.<ref name=poikonen>[http://www.helsinki.fi/jarj/polho/Poleemit2006/poleemi_sinivalkoinen.pdf Poikonen, Jaakko: "Suur-Suomea perustamassa"] Poleemi 4/2006 (s. 24–27). Viitattu 11.11.2013.</ref> Lisäksi kirjoittajat kävivät vuonna 1942 Väinö Auerin johdolla markkinoimassa sitä Berliinissä vuonna 1942.<ref>[http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2009/08/kongosta-suomelle-siirtomaa.html Reijo Valta: "Kongosta Suomelle siirtomaa?"] Pois työpöydältä, 25.8.2009. Viitattu 11.11.2013.</ref>

Samaan aikaan ''Finnlands Lebensraumin'' kanssa presidentti Ryti tilasi myös historioitsija [[Jalmari Jaakkola]]lta kirjan ''Suomen idänkysymys'', jossa perusteltiin niin ikään Suomen vaatimuksia Itä-Karjalaan ja [[Kuolan niemimaa]]han. Teos käännettiin saksaksi nimellä ''Die Ostfrage Finnlands'', sekäja se käännettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.<ref>Antti-Jussi Nygård: [http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/castor-suomi-eesti/ Castor: Suomi-Eesti (1942)] Agricola. Viitattu 11.11.2013.</ref><ref>{{Kansallisbiografia|nimi=Jaakkola, Jalmari (1885 - 1964)|id=6992|tekijä=Eino Jutikkala|ajankohta=22.4.1998}}</ref>

''Finnlands Lebensraum määritteliLebensraumissa'' Suomen uudeksi itärajaksi ns.määriteltiin niin sanottu kolmen kannaksen linjan, joka kulki Inkerinmaalta [[Laatokka|Laatokan]] ja [[Ääninen|Äänisen]] kautta [[Vienanmeri|Vienanmeren]] [[Äänislahti|Äänislahteen]]. Maantieteellisenä perusteluna oli Itä-Karjalan ja Inkerinmaan kuuluminen Suomen tavoin [[Fennoskandia]]an ja kansatieteellisenä alueen asukkaiden [[Suomensukuinen|suomensukuinen]] kulttuuri sekäja kieli. Väestötieteellisesti Itä-Karjalan liittämistä perusteltiin [[elintila]]lla, jota myös saksalaiset käyttivät syynään hyökkäykselle [[Neuvostoliitto|Neuvostoliittoon]]. Teoksen mukaan Suomen väestönkasvu oli niin nopeaa, että elintilan hankkiminen idästä oli välttämätöntä.<ref name=manninen/>

[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana [[päämaja]]n tiedotusosaston päällikkönä toiminut majuri [[Kalle Lehmus]] paljasti vuonna 1971 julkaisemassaan kirjassa ''Kolme kriisiä'', että ''Finnlands Lebensraumista'' kirjoitettiin myös toinen, julkaisematta jäänyt versio. Siinä käsiteltiin Itä-Karjalan ja Inkerinmaan lisäksi myös [[Norja]]an kuuluvan [[Ruija]]n suomalaisalueita ja niiden liittämistä Suur-Suomeen. Tätä versiota ei kuitenkaan aiheen arkaluontoisuudesta johtuen julkaistu. Eino Jutikkala myönsi myöhemmin [[Historiallinen Aikakauskirja|Historialliseen Aikakauskirjaan]] kirjoittamassaan artikkelissa myös Ruijaa käsittelevän version olemassaolon.<ref name=poikonen/>

''Finnlands Lebensraum'' on luonnollisesti myöhempinä vuosikymmeninä herättänyt runsaasti kritiikkiä, ja sen kirjoittamiseen osallistuneita tieteentekijöitä on syytetty [[Etiikka|tutkijanetiikan]] hylkäämisestä. Vuonna 1972 Historiallisessa Aikakauskirjassa julkaistussa artikkelissaan Eino Jutikkala on puolustautunut sanomalla, ettei Valtion tiedotuslaitoksen sodan aikainen tuotanto ollut tieteellistä tutkimusta, vaan pelkästään ylempien tahojen sanelemaa poliittista propagandaa. Myöhempien tutkijoiden mukaan osa kirjassa esitetyistä väitteistä on tehty sangen epätieteellisin ja kevyin perustein, eivätkä ne kestä kriittistä tarkastelua.<ref name=poikonen/>

''Finnlands Lebensraumin'' lisäksi Valtion tiedotuslaitos laati vielä seuraavana vuonna ohjelman, jossa Itä-Karjalaa vaaditaan liitettäväksi Suomeen. Se on myöhemmin julkaistu ainakin Kalle Lehmuksen vuonna 1971 ilmestyneen teoksen liitteenä. Auerin, Jutikkalan ja Vilkunan osuudesta kyseisen Itä-Karjala-ohjelman laatimiseen ei ole tarkempaa tietoa.<ref name=poikonen/>