Ero sivun ”Max Aitken Beaverbrook” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjoitti muutakin kuin muistelmia; Fennican mukaan yksi teos on suomennettu. |
p linkitetään tuohon artikkeliin, kun se nyt on |
||
Rivi 4:
Aitken toimi alun perin meklarina synnyinmaassaan Kanadassa. Hän loi itselleen omaisuuden sulauttamalla yhteen Kanadan koko sementtiteollisuuden.<ref name="brit" /> Sen jälkeen hän muutti Englantiin, jossa hänet valittiin 1910 [[House of Commons|parlamentin alahuoneeseen]] [[Ashton-under-Lyne]]stä [[Konservatiivipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|konservatiivipuolueen]] edustajana.<ref name="brit" /><ref name="war">[http://www.firstworldwar.com/bio/beaverbrook.htm Lord Beaverbrook] {{en}} Firstworldwar.com. Viitattu 7.2.2014.</ref> Aitken ei unohtanut myöskään synnyinmaataan, sillä [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana hän järjesti paljon myönteistä julkisuutta [[Länsirintama (ensimmäinen maailmansota)|länsirintamalla]] sotineille kanadalaisille joukoille. Hänet nimitettiin toukokuussa 1915 kanadalaisten yksiköiden viralliseksi arkistonhoitajaksi ja seuraavana vuonna hän julkaisi menestykseksi muodostuneen kolmiosaisen teoksen ''Canada in Flanders'', joka käsitteli kanadalaisten osallistumista sotaan.<ref name="war" />
Englannissa Aitken loi nopeasti suhteita maan johtaviin poliitikkoihin. Hän toimi [[Andrew Bonar Law|Andrew Bonar Law’n]] yksityissihteerinä ja auttoi tätä nousemaan 1911 konservatiivipuolueen johtoon. Aitken tuki myös liberaalin pääministerin [[Herbert Henry Asquith]]in syrjäyttämistä vuonna 1916 ja [[David Lloyd George]]n nostamista tämän tilalle. Hän ei aluksi saanut toivomaansa ministerinpaikkaa Lloyd Georgen hallituksessa, mutta hänelle myönnettiin [[Baronetti|baronetin]] aatelisarvo ja seuraavana vuonna [[pääri]]narvo nimellä ''paroni Beaverbrook of Beaverbrook and of Cherkley''.<ref name="brit" /> Samalla hän siirtyi alahuoneesta [[House of Lords|ylähuoneeseen]].<ref name="SHK" /> Helmikuussa 1918 Beaverbrook lopulta nimitettiin hallitukseen tiedotusministeriksi sekä Lancasterin herttuakunnan kansleriksi.<ref name="brit" /><ref name="war" /> Hänen vastuullaan oli kotimaahan, liittolaismaihin ja puolueettomiin maihin suunnattu [[Propaganda ensimmäisessä maailmansodassa|sotapropaganda]]. Hänen kollegansa [[Alfred Northcliffe|lordi Northcliffe]] vastasi vihollismaihin suunnatusta propagandasta. Beaverbrook hyödynsi propagandassa tehokkaasti julisteita ja elokuvien uutiskatsauksia sekä valjasti tunnetut taiteilijat ja kirjailijat auttamaan työssään. Hän joutui ulkoministeriön kanssa erimielisyyksiin toimivaltansa rajoista, ja erosi ministerin paikalta lokakuussa 1918.<ref name="war" />
Samaan aikaan poliittisen uransa kanssa Beaverbrook loi myös valtaansa lehtialalla. Joulukuussa 1916 hän oli ostanut enemmistön ''Daily Express'' -lehdestä ja saanut sen siten haltuunsa. Sittemmin hän osti myös ''Evening Standardin'' ja [[Glasgow]]issa ilmestyneen ''Evening Citizenin'' sekä perusti ''Sunday Expressin''. Lisäksi arvostettu ''[[Pall Mall Gazette]]'' sulautettiin ''Evening Standardiin''. Lehdissään Beaverbrook puolusti yksityistä yritystoimintaa ja Britannian suurvaltaetuja.<ref name="brit" />
| |||