Ero sivun ”Kadonnut elokuva” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Cortex (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Cortex (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 11:
==Elokuvien katoamisen syitä==
[[Kuva:Light box displaying a nitrate photograph negative panorama suffering from deterioration.jpg|thumb|250px|Nitraattifilmi, jossa näkyy merkkejä hajoamisesta.]]
Syitä kokonaan tai osittain tuhoutuneille elokuville ovat esimerkiksi filmissä tapahtuvat kemialliset hajoamiset ja huonot säilytyolosuhteetsäilytysolosuhteet.
 
Filmimateriaalina 1950-luvulle asti käytetty [[Nitroselluloosa|nitraattifilmi]] on ongelmallinen sen epävakauden vuoksi. Se on hyvin paloherkkää, sillä se voi syttyä jo 40 °C asteessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/julkaisuluettelo/d-verkko-oppaat/arkistot-yhteiskunnan-toimiva-muisti/erityisaineistojen-saeilyttaeminen/ | Nimeke = Erityisaineistojen säilyttäminen | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Arkistolaitos| Viitattu = 25.2.2014 }}</ref> Tulipalot ovat tuhonneet elokuvia ainakin Ruotsin elokuva-arkiston tulipalossa 1941 ja Suomessa [[Adams Filmin tulipalo]]ssa 1959.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniskamuseet.se/1/1893.html | Nimeke = Fotografisk kemihistoria| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 25.2.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/WD8U | Nimeke = Teuvo Tulion palaneen esikoiselokuvan alku ja loppu löytyivät| Tekijä = | Ajankohta = 15.3.2007| Julkaisija = Helsingin Sanomat| Viitattu = 25.2.2014 }}</ref> Nitraattifilmin hajoamiseen vaikuttaa kaksi tekijää: filmin rakenne ja säilytysolosuhteet. Hajoamisen alussa kuva haalistuu ja kuvaemulsio muuttuu ruskehtavaksi. Tämän jälkeen filmi muuttuu tahmeaksi ja hauraaksi, ja on vielä pelastettavissa. Hajoamisen edetessä kuvaemulsio pehmenee, ja sen pintaan muodostuu kaasukuplia, joista vapautuva kaasu vahingoittaa muita filmejä. Tällöin vain vähiten vaurioituneet osat voidaan pelastaa. Myöhemmin nitraattifilmi jähmettyy, ja murenee lopulta ruutimaiseksi jauheeksi.<ref name="mellon">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.filmpreservation.org/userfiles/image/PDFs/fpg_2.pdf | Nimeke = Understanding Film and How It Decays| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 28.2.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nationalmediamuseum.org.uk/~/media/Files/NMeM/PDF/Collections/Universal/NitrateFilm.pdf | Nimeke = Nitrate Film| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 28.2.2014 }}</ref> Filmissä tapahtuvat kemialliset prosessit voivat tuhota sen jo parissakymmenessä vuodessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nfsa.gov.au/preservation/glossary/nitrate | Nimeke = Nitrate| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 25.2.2014 }}</ref>