Ero sivun ”Lucina Hagman” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 31:
Hagman kannatti naisille samoja kansalaisoikeuksia kuin miehillä jo oli sekä mahdollisuutta päästä samoihin ammatteihin.<ref name="KB" /> Helsinkiin asettumisestaan saakka hän oli toiminut aktiivisesti 1884 perustetussa [[Suomen Naisyhdistys|Suomen Naisyhdistyksessä]].<ref name="perustaja" /> Hän osallistui myös kansainväliseen naiskongressiin [[Kööpenhamina]]ssa vuonna 1888. Hagman kuului niihin naisasialiikkeen vaikuttajiin, jotka erosivat Naisyhdistyksestä vuonna 1892 ja perustivat [[Unioni Naisasialiitto Suomessa|Naisasialiitto Unionin]]. Hänestä tuli sen ensimmäinen puheenjohtaja vuosiksi 1892–1908 ja 1913–1920. Vuonna 1908 hänet nimettiin kunniapuheenjohtajaksi.<ref name="KB" /> Hagman perusti myös Martta-järjestön vuonna 1899 nimellä ''Sivistystä kodeille''. Toiminta alkoi varsinaisesti seuraavana vuonna, jolloin nimeksi tuli Martta-Yhdistys.<ref name="perustaja" /> Hagman toimi järjestön ensimmäisenä puheenjohtajana reilun vuoden ajan.<ref name="martta">[http://www.marttaperinne.fi/henkilot/lucina-hagman/ Lucina Hagman] Marttaperinne.fi Viitattu 27.9.2012.</ref> Tavoitteena oli rakentaa isänmaallinen kansanvalistusjärjestö, jossa naisille oli annettu sivistäjän rooli. Järjestö syntyi myös reaktiona [[helmikuun manifesti]]in ja venäläistämisuhkaan.<ref name="martta2">[http://personal.inet.fi/yhdistys/mentulasaikkolanmartat/historia.htm Marttojen historiaa] Mentula-Saikkolan martat. Viitattu 27.9.2012.</ref>
 
Hagman oli mukana perustamassa Suomen ensimmäistä [[raittius]]yhdistystä ja kuului [[Raittiuden Ystävät|Raittiuden Ystävien]] johtokuntaan.<ref name="KB" /> Hänen omistamansa Uusi yhteiskoulu aloitti 1900-luvun alussa raittiusopetuksen ensimmäisenä oppikouluna Suomessa.<ref name="koulu" /> Sen sijaan [[kotitalousopetus]]ta ei Marttajärjestön perustajan omassa koulussa annettu lainkaan hänen elinaikanaan.<ref name="perustaja" /> Hagman toimi myös [[Suomen Rauhanliitto|Suomen Rauhanliitossa]], joka nimesi hänet kunniajäsenekseen.<ref name="KB" /> Hänet kutsuttiin jopa [[Helsingin työväenyhdistyksen naisosastonnaisosasto]]n perustavan kokouksen puheenjohtajaksi 1898.<ref name="perustaja" />
 
Vuonna 1905 Hagman perusti ystävänsä [[Maikki Friberg]]in kanssa ''[[Naisten Ääni]]'' -nimisen lehden nuorsuomalaisia naisia varten. Hagman jatkoi lehden toimituskunnassa kuolemaansa asti.<ref name="internetix">[http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/naisjarjestojenhistoriaa/lucina_hagman Lucina Hagman] Internetix-materiaali, 1998. Viitattu 27.9.2012.</ref> Pian [[Eduskuntavaalit 1907|ensimmäisten eduskuntavaalien]] jälkeen hänen aloitteestaan perustettiin [[Suomalainen Naisliitto]], joka oli tarkoitettu nuorsuomalaisia naisia kokoavaksi valistusjärjestöksi.<ref name="naisliitto" /> ''Naisten Ääni'' siirtyi uuden järjestön äänenkannattajaksi.<ref name="internetix" /> Hagman toimi Naisliiton puheenjohtajana 1908–1914 ja 1920–1927.<ref name="KB" />