Ero sivun ”Kagaali” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Keskeiset toimijat: Nanny Lilius - naiskagaali lisätty |
→Kagaalin perustaminen: Linkkilisäyksiä |
||
Rivi 11:
Perustuslaillisten ensimmäinen järjestäytyneeseen passiiviseen vastarintaan tähdännyt kokoontuminen pidettiin 3. elokuuta 1901 entisen keisarin kenraalin [[Jacob Julius af Lindfors]]in luona [[Tuurholman kartano]]ssa Helsingin Laajasalossa. Kokouksen johtajana oli [[Leo Mechelin]] ja osallistujina lähinnä vanhoja valtiopäivämiehiä – myös [[Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen|Yrjö Sakari Yrjö-Koskista]] oli pyydetty mukaan, mutta hän ei osallistunut. Kokouksessa päätettiin lähinnä asevelvollisuuskutsuntoja vastustaneen adressin keräämisestä, mutta sen innoittamina joukko nuorempia perustuslaillisia päätti perustaa salaisen keskusjärjestön. Näin syntyi kagaali, jonka toiminta alkoi elo–syyskuussa.<ref>Matti Klinge, Keisarin Suomi, s. 374. Schildts Miktor, 1997.</ref>
Kagaalin varsinainen perustamiskokous pidettiin 15. päivä syyskuuta vuonna 1901 varatuomari Arne Cederholm asianajajatoimistossa, joka sijaitsi Helsingissä Pohjois-Esplanadin ja Unioninkadun kulmauksessa. Kokouksessa olivat läsnä Arne Cederholm, Ernst Estlander, Th. Homen, [[Adolf von Bonsdorff]], Carl Mannerheim, [[Ferdinand von Wright (poliitikko)|F. von Wright]] ja lyhyen hetken [[Eugen Wolff]]. Tätä tilaisuutta pidetään kagaalin varsinaisena perustavana kokouksena.<ref> Taistelujen kirja 3 , s. 348</ref><ref>Kagalen 1, s. 132</ref><ref>Koskimies, Y. S. Yrjö-Koskisen elämä 3, s. 195</ref>
Myöhemmin pidettiin uusia kokouksia tässä samassa paikassa. Kagaali perusti Helsinkiin keskustoimikunnan ja jakoi maan 45 piiriin. Kagaalilla oli noin 500 kirjeenvaihtajaa, jotka huolehtivat paikkakunnillaan työn järjestämisestä ja hankkivat avukseen paikallisia asiamiehiä, jotka heidän kanssaan jakoivat salaisia painotuotteita ja tekivät muita tehtäviä <ref>Taistelujen kirja 3 , s. 348</ref>
| |||