Ero sivun ”Muinaiskreikka” versioiden välillä

[[Kuva:Codex laudianus.jpg|thumb|200px|''Codex laudianus'', [[käsikirjoitus]] 600-luvulta. Ote [[Raamattu|Raamatun]] [[apostolien teot|Apostolien teoista]]. Vasemman puoleinen palsta on [[latina]]ksi, oikeanpuoleinen kreikaksi.]]

 

 

Muinaiskreikkaa ei oikeastaan tarvitse luokitella eri kieleksi kuin nykykreikkaa, koska nykykreikka perustuu muinaiskreikkaan. Kreikan kielellä on ollut monia kehitysvaiheita ja selvien rajojen vetäminen on jossain määrin mielivaltaista. Yleisesti nyky- ja muinaiskreikka kuitenkin erotetaan, koska ajan kuluessa tapahtuneet muutokset ovat olleet merkittäviä. Muinais- ja nykykreikan välistä eroa voitaisiin verrata [[latina]]n ja sen suorimman seuraajan, [[Italian kieli|italian]], väliseen eroon.

 

===Kohti nykykreikkaa===

 

Turkkilaisten [[Osmanien valtakunta|osmanien]] vallattua [[Konstantinopoli]]n vuonna 1453 Bysantin valtakunta lakkasi olemasta ja samoin lakkasi kreikan opettaminen kouluissa. Tämä johti kirjakielen käytön tyrehtymiseen vuosisadoiksi, mikä oli omiaan entisestään höllentämään puhutun kielen suhdetta kirjoitettuun kieleen eli käytännössä muinaiskreikkaan. Näin syntyi vähitellen Kreikassa nykyään puhuttu ''dimotiki''. Toisaalta lännessä muinaiskreikka koki eräänlaisen [[renessanssi]]n, mikä johtui osaltaan siitä, että bysanttilaisen ja italialaisen älymystön kesken oli 1300-luvulta lähtien alkanut olla yhteyksiä, ja useat kreikkalaiset oppineet opettivat kieltään renessanssi-Italian opin keskuksissa. Osmanivalloitusten yhteydessä suuri määrä bysanttilaisia oli myös paennut turkkilaisia länteen. Kreikantaidot alkoivat taas yleistyä ja [[kirjapainotaito|kirjapainotaidon]] keksimisen jälkeen varhaisimmat kreikkalaiset kirjat painettiinkin nimenomaan Länsi-Euroopassa. Myös Suomen yliopistopiireissä kreikka saavutti huomattavan aseman ja pelkästään vuosina 1648–1786 [[Turun akatemia]]ssa kirjoitettiin lähes 400 tekstiä muinaiskreikaksi.