Ero sivun ”Mozart-efekti” versioiden välillä

{{lupaava}}

 

[[Tiedosto:Sonata 2 Piano Mozart.png|thumb|Mozartin [[D-duurisonaatti kahdelle pianolle|D-duurisonaatin kahdelle pianolle]] alku.]]

Alun perin Mozart-efektin totesivat Rauscher, Shaw ja Ky tutkimuksessaan vuonna 1993. Koehenkilöille soitettiin Mozartin [[D-duurisonaatti kahdelle pianolle|K.448 D-duurisonaattia kahdelle pianolle]], minkä jälkeen he suoriutuivat avaruudellista hahmottamista vaativista testeistä paremmin kuin rentoutusnauhaa kuunnelleet tai hiljaisuudessa istuneet koehenkilöt.<ref>Rauscher & Shaw & Ky 1993, s. 611.</ref> Tulos innosti monia tutkijoita ottamaan selvää Mozart-efektistä, josta kehittyi vähitellen eräänlainen tieteellinen legenda. Mozart-efektiä tutkittiin seuraavien vuosien aikana erilaisia kontrolliryhmiä sisältävissä tutkimuksissa, ja lisäksi efektin toimimista testattiin [[Isorotta|isorotilla]].<ref name="bangerter">Bangerter & Heath, s. 609, 611.</ref>

On arveltu, että Mozart-efektin suosiota selittäisi Yhdysvalloissa laajalle levinnyt huoli lasten esiopetuksen tilasta. Tämä ajatus puolestaan lähti liikkeelle yleisestä käsityksestä, että ensimmäiset elinvuodet ovat ratkaisevan tärkeitä lapsen kehitykselle. Tutkimuksissa onkin selvinnyt, että Mozart-efekti herätti suurinta kiinnostusta niissä Yhdysvaltain osavaltioissa, joissa opettajien palkat ovat alhaisimmat, oppilaat menestyvät huonosti kansallisissa testeissä ja opetukseen käytetään vähän rahaa.<ref>Bangerter & Heath, s. 614–616.</ref>

 

Mozartin musiikin kuuntelemisen vaikutuksia avaruudellisen hahmottamisen kykyihin on usein tutkittu soittamalla koehenkilöille aluksi Mozartin K.448 sonaattia, minkä jälkeen koehenkilöt ovat tehneet avaruudellisen hahmottamisen kykyjä mittaavan testin. Lopuksi Mozartin musiikkia kuunnelleiden koehenkilöiden suoriutumista testissä on verrattu esimerkiksi kontrolliryhmän suoriutumiseen tai ennakkotestien tuloksiin. Mozart-efektin havainneiden tutkimusten mukaan Mozartin musiikin kuunteleminen parantaa suoriutumista avaruudellista hahmottamista mittaavissa testeissä<ref>Rauscher & Shaw & Ky 1995, s. 46.</ref>.

 

Tutkimuksia Mozartin musiikin kuuntelemisen vaikutuksesta avaruudelliseen hahmottamiseen on tehty ehkäpä enemmän kuin muita Mozart-efektin kognitiivisiin toimintoihin keskittyviä tutkimuksia. Avaruudellista hahmottamista koskevien tutkimusten lisäksi Mozart-efekti on kuitenkin havaittu myös muun muassa kuullunymmärtämistä<ref>Bowman et al, s. 124–139</ref> ja [[Oppiminen|oppimista]]<ref>Jaušovec & Jaušovec & Gerlič, s. 2703–2714.</ref> tarkastelevassa tutkimuksessa.

 

Mozart-efektiä käsittelevät tutkimukset ovat usein käyttäneet musiikkina nimenomaan Mozartin K.448 D-duurisonaattia kahdelle pianolle. Mozartin musiikin on esitetty parantavan kognitiivista suorituskykyä erityisen hyvin, koska sen rakenteiden monimutkaisuus säilyy suunnilleen samanlaisena koko teoksen ajan<ref>Ivanov, & Geake, s. 406.</ref>. Myös [[Johann Sebastian Bach|J. S. Bachin]]<ref>Ivanov, & Geake, s. 409.</ref> ja [[Franz Schubert|F. P. Schubertin]]<ref name="nantais370">Nantais & Schellenberg, s. 370–373.</ref> musiikin on havaittu yhtälailla parantavan kognitiivista suorituskykyä. Tämän vuoksi on ajateltu, ettei Mozart-efekti liity niinkään juuri Mozartin musiikkiin, vaan pikemminkin [[Klassismin musiikki|klassismin]] tai [[Romantiikan musiikki|romantiikan]] ajan säveltäjien miellyttäviin musiikkiteoksiin yleensä<ref name="nantais370"/>.

 

[[Mieliala]]n ja [[vireystila]]n kohoamiseen tukeutuvan teorian mukaan minkä tahansa mielialaa ja vireystilaa kohottavan toiminnan jälkeen ihmisen kognitiivinen suorituskyky paranee. Tätä teoriaa todistamaan pyrkineessä tutkimuksessa koehenkilöitä pyydettiin musiikin kuuntelemisen jälkeen arvioimaan mielipidettään kuullusta musiikista sekä sen aiheuttamasta mielialasta. Tuloksista selvisi, että koehenkilöt pitivät enemmän [[Duuri|duuri-]] kuin [[molli]]sävellajissa olevasta teoksesta, ja duurissa liikkuvan teoksen kuulleet suoriutuivat paremmin avaruudellista hahmottamiskykyä mittaavassa testissä. Lisäksi duurissa edennyttä musiikkia kuunnelleiden mieliala ja vireystila olivat kohonneempia kuin mollissa edennyttä musiikkia kuunnelleiden.<ref>Thompson & Schellenberger & Husain, s. 248–251.</ref>

 

The Trion Model -teoria perustuu [[Aivot|aivojen]] rakenteeseen ja toimintaan. [[Aivokuori]] on jakautunut pienempiin toisiinsa yhteydessä oleviin alueisiin, ja yhtä aivoaluetta aktivoitaessa muutkin alueet saattavat kiihdyttää toimintaansa. Siten Mozartin musiikin kuuntelemisen aktivoidessa tiettyjä aivoalueita myös niihin yhteydessä olevan avaruudellista hahmottamista käsittelevän alueen toiminta tehostuu.<ref>Rauscher & Shaw & Ky 1995, s. 44.</ref>

 

Mozart-efektiä on kritisoitu muun muassa, koska sen on ajateltu muuttavan ihmisten suhtautumista musiikkiin. On esitetty, että musiikkia alettaisiin opettaa ainoastaan sen tuottaman hyödyn takia, ikään kuin musiikki ei itsessään olisi arvokasta. Musiikin on ennustettu muuttuvan [[Välineellinen arvo|välineeksi]] jonkin ”korkeamman” [[Arvo|arvon]] – tässä tapauksessa avaruudellisen hahmottamisen kyvyn – saavuttamiseksi.<ref>Reimer, s. 21–26.</ref>

 

Koko Mozart-efektin olemassaolo on saanut kritiikkiä osakseen, koska kaikki tutkimukset eivät ole havainneet efektiä. Alkuperäinen Rauscherin, Shaw’n ja Kyn Mozart-efektin todennut tutkimus on jopa toistettu lähes samanlaisena vuosia myöhemmin, mutta tulosten perusteella selvää efektiä ei ilmennyt.<ref>Steele & Bass & Crook, s. 366–369.</ref><ref>[http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/aineistona-ihmiset-tutkija-markus-jokela-haluaa-tietaa-sinusta-kaiken Suomen Kuvalehti]</ref>

 

* {{Lehtiviite | Tekijä = Bangerter, A. & Heath, C. | Otsikko = The Mozart effect: Tracking the evolution of a scientific legend | Julkaisu = British Journal of Social Psychology | Ajankohta = 2004 | Vuosikerta = 43 | Numero = 4 | Sivut = 605–623 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = }}

* {{Lehtiviite | Tekijä = Bowman, B. J., Punyanut-Carter, N., Cheah, T. Y., Watson, W. J. & Rubin, R. B. | Otsikko = Does Listening to Mozart Affect Listening Ability? | Julkaisu = The International Journal of Listening | Ajankohta = 2007 | Vuosikerta = 21 | Numero = 2 | Sivut = 124–139 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = }}

* {{Lehtiviite | Tekijä = Steele, K. M, Bass, K. E. & Crook, M. D. | Otsikko = The Mystery of the Mozart Effect: Failure to Replicate | Julkaisu = Psychological Science | Ajankohta = 1999 | Vuosikerta = 10 | Numero = 4 | Sivut = 366–369 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = }}

* {{Lehtiviite | Tekijä = Thompson, W. F., Schellenberg, E. G. & Husain, G. | Otsikko = Arousal, mood, and the Mozart effect | Julkaisu = Psychological Science | Ajankohta = 2001 | Vuosikerta = 12 | Numero = 3 | Sivut = 248–251 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = –}}

{{Viitteet|sarakkeet}}

 

*[http://www.mozarteffect.com/ Don Campbellin Mozart-efekti -tuotemerkin kotisivut] {{en}}