Ero sivun ”Ulsterin vapaaehtoisjoukot” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Ulsterin vapaaehtoisjoukot''' ({{k-en|Ulster Volunteers}}) oli Irlannissa Ulsterin unionistien vuonna 1912 perustama puolisotilaallinen j... |
täyd. |
||
Rivi 4:
Ulsterin vapaaehtoisjoukot perustettiin 13. joulukuuta 1912 niin sanotun home rule -kriisin aikana, joka oli saanut alkunsa Ison-Britannian hallituksen antamasta home rule -lakiesityksestä. Aloitteentekijänä toimi vuonna 1905 perustettu Ulsterin unionistien neuvosto (''Ulster Unionist Council''). Puolisotilaallinen voima päätettiin perustaa, koska siihen mennessä home rulea vastaan järjestetyt mielenosoitukset eivät olleet saavuttaneet toivottua vaikutusta. Paikallisten puolisotilaallisten yksiköiden perustaminen oli käynnistynyt Ulsterissa jo aiemmin, ja jo helmikuussa 1912 niihin kuului noin 12 000 jäsentä. Pian näiden ryhmien johtajat kokivat tarpeelliseksi luoda itselleen yhtenäisemmän organisaation, jolla olisi tiivis kytkös unionistipuolueeseen. Vuoden 1914 puoliväliin mennessä Ulsterin vapaaehtoisjoukkoihin oli liittynyt noin 90 000 miestä. Komentajana toimi [[Brittiläinen Intia|Intiassa]] palvellut brittiarmeijan evp-kenraali Sir George Richardson. Vastavetona Ulsterin vapaaehtoisjoukoille home rulea kannattaneet Irlannin nationalistit perustivat omat puolisotilaalliset joukkonsa, [[Irlannin vapaaehtoisjoukot]] (''Irish Volunteers'').<ref name="BBC">[http://www.bbc.co.uk/history/british/easterrising/profiles/po20.shtml Ulster Volunteer Force (UVF)] {{en}} BBC 2009. Viitattu 2.5.2014.</ref>
Ulsterin vapaaehtoisjoukot valmistautuivat vastustamaan väkivaltaisesti [[Dublin]]iin perustattavaa hallintoa, mikäli home rule toteutuisi. Koska järjestöllä ei alkuun ollut juuri aseita, se tilasi niitä salaa [[Saksan keisarikunta|Saksasta]]. Noin 25 000 kivääriä ja kolme miljoonaa patruunaa käsittänyt aselasti saapui [[Belfast]]in pohjoispuolella sijaitsevaan [[Larne]]n satamaan 24. ja 25. huhtikuuta 1914 välisenä yönä. Ulsterin vapaaehtoisjoukkojen olemassaolo lisäsi unionistien itsevarmuutta ja muodosti ongelman Ison-Britannian hallitukselle.<ref name="BBC" /> Lisäksi Irlantiin sijoitetut armeijan yksiköt sympatisoivat vapaaehtoisjoukkoja. Maaliskuussa 1914 tapahtui niin sanottu Curraghin välikohtaus, kun [[Curragh]]iin sijoitetun ratsuväkiprikaatin upseerit ilmoittivat eroavansa, mikäli heidät komennettaisiin toimimaan unionistijoukkoja vastaan.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/293754/Ireland/22990/The-19th-and-early-20th-centuries#ref316048 Ireland: History] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 2.5.2014.</ref> Lopulta hallitus sopi unionistijohtajien kanssa, että kuusi Ulsterin kreivikunnista jätettäisiin ainakin tilapäisestäuuden Irlannin itsehallinnnon ulkopuolelle. Vuonna 1914 parlamentissa hyväksyttyä home rule -lakia ei lopulta pantu koskaan toimeen.
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] puhjettua unionistijohtaja [[Edward Carson]] kannusti Ulsterin vapaaehtoisjoukkojen jäseniä värväytymään Britannian armeijaan. Vartavasten heitä varten brittiarmeijaan perustettiin 36. divisioona, joka osallistui sodassa muun muassa [[Sommen taistelu]]un. Ulsterin vapaaehtoisjoukkojen toiminta Irlannissa kuihtui sodan aikana, mutta elpyi uudelleen vuosina 1919–1921 [[Irlannin itsenäisyyssota|Irlannin itsenäisyyssodan]] seurauksena. [[Ulster Unionist Party|Unionistipuolueen]] painostuksesta Britannian hallitus hyväksyi vuonna 1920 vapaaehtoisjoukkojen sulauttamisen Irlannin poliisivoimien tueksi perustettuun [[Ulster Special Constabulary]] (USC) -yksikköön, joka pääasiassa vastasi [[Irlannin tasavaltalaisarmeija]]n vastaisesta toiminnasta [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannissa]]. USC:n seuraajaksi perustettiin vuonna 1922 Pohjois-Irlannin oma poliisi, [[Royal Ulster Constabulary]].<ref name="BBC" />
| |||