Ero sivun ”Seulojatar” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
1900- luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla Juho Rissanen oli profiloitunut suomalaisen työkansan kuvaajaksi. Rissanen oli tuolla vuosikymmenellä myös ainut Suomen johtavista taiteilijoista, jolle työnkuvaus oli aatteellinen ja taiteellinen työ. Se ei ollut kuitenkaan hänelle kansallinen ideologian kysymys kuin mitä se oli tuon ajan sivistyneistölle Suomessa. Hänelle italialaiset ja suomalaiset ihmiset kansankuvaajina olivat samanveroisia ja yhtä tärkeitä. Vuonna 1908 hän maalasi useita suuria työnkuvauksia. Näitä olivat ''Seulojatar'', ''Lattianpesijät'', ''Nahankutojatar'', ''Karvarit (Nahkurit)'' ja ''Taikinanalustaja'' sekä ''Ruumiinpesijät'' .<ref name="Rissanen">"Juho Rissanen ja suomalainen kansa">{{Kirjaviite|Tekijä=Marjo-Riitta Simpanen|Nimike=Juho Rissanen ja suomalainen kansa|Vuosi=1997|Selite=Kuopion taidemuseon julkaisuja 23||Julkaisupaikka=Kuopio|Julkaisija=Kuopion taidemuseo|Isbn=951-842-195-1}}</ref>
''Seulojatar'' on toteutettu harkitusti sommitellen. Siinä kirkas valo on pysähtynyt ajatuksissaan olevaan seulojattareen vanhasävyisesti kuin ylevöittäen hänet.<ref>{{Kirjaviite|Nimike=Timo Huusko teoksessa Pinta ja syvyys - Varhainen modernismi Suomessa 1890-1920|Vuosi=2001|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Ateneumin taidemuseo|Isbn=951-53-2263-4|Viitattu=28.04.2014}}</ref> Tumma tausta ja naisen jaloissa olevat heinät luovat arkisempaa kontrastia tähän näkymään. ''Seulojatar''- maalauksen Rissanen maalasi [[Nilsiä]]n Heikkilän talossa, jossa hän asui kaksi vuotta. Se oli iso maanviljelytila empire- tyylisine päärakennuksineen.<ref name="Rissanen" /> Seulojattaren Rissanen oli toteuttanut melkein samanlaisena Työväen kalenterin- kansilehteen edellisenä vuonna 1907.<ref name="Rissanen" />
===Vastaanotto===
Rissanen otti vuonna 1908 osaa [[Pariisin Syyssalonki|Pariisin Syyssalongin]] näyttelyyn. Häneltä oli siellä esillä kolmetoista työtä ''Seulojatar''-maalauksen ollessa yksi näistä. Ranskalaiset antoivat hänelle tunnustusta: hänet valittiin Pariisin Syyssalongin jäsenistöön yhdessä kahdeksan muun suomalaisen taiteilijan kanssa, joten hän sai jatkossa asettaa teoksia esille Syyssalonkiin ilman jyrytystä. Syyssalongin pääsihteeri antoi Rissasen töistä positiivisen arvion Art et Décoration- lehdessä, mutta toivoi jatkossa niissä olevan enemmän väriä. Muissa eurooppalaisissa lehdissä niitä ei myöskään varauksettomasti hyväksytty. Niitä pidettiin raskasliikkeisinä, väritykseltään himmeinä tai kovina. Svenska Dagbladetissa oli maininta "sosiaaliset sommitelmat", yksitoikkoisia, kuivia.<ref name="Rissanen" />
| |||