Ero sivun ”Tanskandoggi” versioiden välillä

| värit= Keltainen, tiikeri, harlekiini, mantteli, platten, musta, sininen

}}

'''Tanskandoggi''' on alun perin nykyisen Saksan alueella kehittynyt koirarotu. Se on Saksan kansallisrotu.<ref>http://www.dogstrust.org.uk/az/g/greatdane/default.aspx Viitattu 8.4.2012.</ref> Tanskandoggi on [[irlanninsusikoira]]n (urokset korkeampia, nartut matalampia) ohella kaikkein korkein koirarotu.

 

 

FCI:n rotumääritelmä sallii tanskandoggeilla kolme väriryhmää: keltaiset ([[soopeli (koiraväri)|soopeli]] ja [[fawn]]) ja [[brindle (koiraväri)|juovikkaat]], [[harlekiini (koiraväri)|harlekiinit]] ja [[musta (koiraväri)|mustat]], sekä [[sininen (koiraväri)|siniset]].<ref name="fci värit">Rotumääritelmä, PDF, Suomen Kennelliitto, s. 5</ref>

Kuva:Great Dane K01.jpg|Valkoinen</gallery>

 

Väriryhmien sisäiset risteytykset ovat sallittuja kaikissa muissa tapauksissa paitsi kahden harlekiinin välillä (mistä lisää seuraavissa kappaleissa). Eri väriryhmien välisiin risteytyksiin vaaditaan Suomen Tanskandoggi ry:ltä anottu poikkeuslupa sinisiä ja mustia tanskandoggeja lukuunottamatta, joita saa automaattisesti risteyttää keskenään. Tällöin kuitenkin yhdistelmän mustan koiran sukutaulussa tulee olla ainoastaan mustia ja/tai sinisiä yksilöitä vähintään kolmen sukupolven ajalta, tai muussa tapauksessa tarvitaan jälleen poikkeuslupaa.<ref name="tanskandoggi">[http://www.greatdane.fi/jalostus_ohje.htm ''Jalostusohjesääntö'']. Suomen Tanskandoggi ry. Viitattu 3.1.2014.</ref>

 

Lisäksi valkoisten tai lähes valkoisten, vähäiset harlekiini-merkit omaavien haaleapigmenttisten koirien jalostuskäyttöön tarvitaan kuuroutta mittaava BAER-testi<ref name="tanskandoggi"/>, sillä kuurous on kokovalkoisilla tai muutoin fenotyypiltään valkoisilla (edellä mainittu vähäiset merkit omaava valkovoittoinen, jonka silmät ovat yleensä siniset ja pigmentti vähäinen<ref name="tanskandoggi"/>) koirilla rodusta riippumatta yleistä.

 

Tanskandoggi on perusluonteeltaan ystävällinen, itsevarma, helposti käsiteltävä ja lempeä koirarotu. Tanskandoggit ovat älykkäitä koiria ja oppivat nopeasti. Ne ovat rauhallisia ja hiljaisia eivätkä yleensä hauku syyttä. Luonteeltaan rodunomaisella tanskandoggilla on korkea ärsytyskynnys, eikä se ole käytökseltään hyökkäävä. Se on myös pidättyväisen välinpitämätön vieraita ihmisiä kohtaan. Arkuus on tanskandoggilla vakava virhe, minkä lisäksi vihaisuus, aggressiivisuus ja pelkopureminen ovat hylkääviä virheitä.

 

[[Tiedosto:Harlequin Great Dane in 1910.jpg|thumb|Tanskandoggi vuodelta 1910.]]

{{Lähteetön|aikamoisia väitteitä}}

W. Noucin mukaan yli sata vuotta vanha nimitys tanskandoggi (''great dane'', ’''suuri tanskalainen''’) juontaa juurensa ranskalaiseen luonnontieteilijä Buffoniin (1707-1788) ja hänen keksimäänsä tieteelliseen nimeen ''canis danicus major'', joka johtui siitä että hänen elinaikanaan Tanskassa kasvatettiin erityisen vahvarakenteisia koiria. Toisen teorian mukaan Englannissa annettiin rodulle harhauttava nimi tanskandoggi (''great dane'', ’''suuri tanskalainen''’) suurimman saksalaisvihan aikaan. Tämä nimitys ei ole kuitenkaan vakiintunut kaikkialla maailmassa, kuten rodun alkuperämaassa [[Saksa]]ssa, jossa rotu tunnetaan yhä nimellä ‘Deutsche Dogge’. Myös Ranskassa käytetään nykyisin virallisesti nimeä ''dogue allemand'' entisen termin ''grand danois'' sijaan. Rodun ihailijoista tunnetuimpiin ja varhaisimpiin kuuluu ruhtinas [[Otto von Bismarck]] (1815-1898).

 

Suuri osa Suomessa olevista tanskandoggeista on suomalaisten kasvattajien kasvatteja. Tanskandoggi sopii käyttötarkoitukseltaan moneen eri harrastukseen, mutta eniten rodulla harrastetaan näyttelyitä ja [[toko]]a. Niitä käytetään myös vahtikoirina, metsästyskoirina ja jopa agilitykoirina huolimatta suuresta koosta.

 

Rotuyhdistyksen jalostustoimikunta on kerännyt materiaalia yhteensä 534 tanskandogista vuosilta 1990–2006 muun muassa kasvattajien ja omistajien websivuilta, sekä kasvattajien ja omistajien antamien tietojen perusteella. Lisäksi doggien omistajille on vuonna 2004 tehty kysely ja sitä on verrattu näihin pidemmältä aikaväliltä, eli vuosilta 1990-2006, kerättyihin tietoihin.

 

Vertailtaessa näitä koosteita käy ilmi, että kuolinsyiden "kolmen kärki" on sama, mutta pitkän aikavälin ja otokseltaan suuremman koosteen kuolinsyiden prosenttiosuudet olivat nousseet, ja erityisen suuri ero oli mahalaukunkiertymän suhteen: 7,2 %:sta 20 %:iin. <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://greatdane.fi/JTO_19.10.06_Tanskandoggi1.pdf | Nimeke =Jalostuksen tavoiteohjelma | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite =s. 42 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen tanskandoggi ry | Viitattu =5.1.2008 | Kieli =}}</ref>

 

* {{kirjaviite| Tekijä=Eerola, Tapio| Nimeke=Suomen koirarodut| Julkaisija=Tammi | Vuosi=1997}}

* [http://greatdane.fi Suomen tanskandoggi ry]

 

{{viitteet}}