Ero sivun ”Qianlong” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteiden fiksailua ym.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 75:
{{pääartikkeli|kirjallinen inkvisitio}}
 
Noin 2&nbsp;3000 teosta määrättiin kokonaan ja noin 350 osittain hävitettäväksi. Tarkoituksena oli hävittää Qing-dynastiaa vastaan suunnatut tai kapinalliset kirjoitukset, samoin kuin sellaisetkin, jotka loukkasivat aikaisempia "barbaarisia" dynastioita tai joissa käsiteltiin raja­kiistoja tai maan­puolustuksen ongelmia.<ref>Alexander Woodside: ”The Ch'ien-Lung Reign”, s. 290. Teoksessa {{kirjaviite | Tekijä = Willard J. Peterson (toim.) | Nimeke = The Cambridge History of China: Volume 9, Part 1, The Ch'ing Empire to 1800 | Luku = | Sivu = | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 978-0-521-24334-6 | www = http://books.google.com/?id=hi2THl2FUZ4C&pg=PA290&dq=The+Literary+Inquisition+of+Ch%27ien-Lung.}}</ref> [[Siku Quanshu]] saatiin valmiiksi noin kymmenessä vuodessa, joiden kuluessa noin 3100 kirjallisuutta teosta kirjojen kaikkiaan 150&nbsp;000 kopion joukosta joko poltettiin tai kiellettiin. Niistäkin teoksista, jotka kelpuutettiin Siku Quanshuun, monista poistettiin tai muutettiin osia. Eniten hävitettiin Ming-dynastian aikaisia teoksia.<ref>Guy 1987, s. 167.</ref>
Noin 2&nbsp;3000 teosta määrättiin kokonaan ja noin 350 osittain hävitettäväksi. Tarkoituksena oli hävittää
Qing-dynastiaa vastaan suunnatut tai kapinalliset kirjoitukset, samoin kuin sellaisetkin, jotka loukkasivat aikaisempia "barbaarisia" dynastioita tai joissa käsiteltiin raja­kiistoja tai maan­puolustuksen ongelmia.<ref>Alexander Woodside: ”The Ch'ien-Lung Reign”, s. 290. Teoksessa {{kirjaviite | Tekijä = Willard J. Peterson (toim.) | Nimeke = The Cambridge History of China: Volume 9, Part 1, The Ch'ing Empire to 1800 | Luku = | Sivu = | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 978-0-521-24334-6 | www = http://books.google.com/?id=hi2THl2FUZ4C&pg=PA290&dq=The+Literary+Inquisition+of+Ch%27ien-Lung.}}</ref> [[Siku Quanshu]] saatiin valmiiksi noin kymmenessä vuodessa, joiden kuluessa noin 3100 kirjallisuutta teosta kirjojen kaikkiaan 150&nbsp;000 kopion joukosta joko poltettiin tai kiellettiin. Niistäkin teoksista, jotka kelpuutettiin Siku Quanshuun, monista poistettiin tai muutettiin osia. Eniten hävitettiin Ming-dynastian aikaisia teoksia.<ref>Guy 1987, s. 167.</ref>
 
Viranomaiset arvioivat jokaisen kirjoitus­merkin ja jokaisen lauseen. Jos he pitivät jotakin sanaa tai lausetta hallitsijoita loukkaavana tai heitä kohtaan epä­kunnioitta­vana, ryhdyttiin vainoihin.<ref>Guy 1987, s. 166.</ref> Qianlongin aikana esiintyi 53 [[kirjallinen inkvisitio|kirjallisen inkvisition]] tapausta, joissa kirjoittajat [[mestaus|mestattiin]], heidät silvottiin tai jopa leikattiin elävältä palasiksi (vanha kiinalainen teloitustapa, ''[[Lingchi]]'').
 
===Palatsit ===
Qianlong käynnisti monia rakennushankkeita. Hän laajensi Pekingin pohjoispuolella olevilla kukkuloilla sijaitsevaa "Täydellisen kirkkauden palatsia" (Yuanmingyuan), jonka hänen isänsä oli rakennuttanut. Hän rakennutti sen läheisyyteen myös kaksi huvilaa, "Ikuisen kevään puutarhan" ja "Hienon kevään puuarhanpuutarhan". Hänen aikanaan [[Kesäpalatsi (Peking)|Vanhaa kesäpalatsia]] laajennettiin 40 hehtaarin laajuiseksi, viisi kertaa Kielletyn kaupungin laajuiseksi. Äitinsä, leskikuningatar [[Chongqing]]in 60-vuotispäivän kunniaksi hän määräsi "Selvien väreilyjen puutarhaan" kaivettavaksi tekojärven, joka sai nimen Kunming-järvi, ja hän korjautti järven itärannalla sijaineensijainneen huvilan.<ref name="rawski 23-24">{{kirjaviite | Tekijä = Evelyn Rawski | Nimeke = The Last Emperors: A Social History of Qing Imperial Institutions | Sivu = 23–24 | Julkaisija = University of California Press | Vuosi = 1998}}</ref>
 
Hän myös laajensi [[Rehe]]n keisarillista palatsia [[Kiinan muuri]]n pohjoispuolella. Rehestä tuli käytännössä valtakunnan kolmas pääkaupunki, ja siellä Qianlong ylläpiti hovia mongoliylimysten kanssa. Hän vietti aikaa myös Mulanin metsästysmailla Rehen pohjoispuolella.
 
====Eurooppalaiset tyylit====
Vanhan Kesäpalatsin yhteyteen Qianlong antoi italialaiselle jesuiitta [[Giuseppe Castiglione]]lle toimeksi rakentaa [[Xiyanglou]] (西洋樓), eurooppalais­tyylineneurooppalaistyylinen kartano, sillä hän oli viehättynyt eksoottisiin rakennuksiin ja esineisiin. Hän antoi myös ranskalalaiselle jesuiitta [[Michael Benoist]]ille tehtäväksi suunnitella keisariperheen iloksi määräajoin toimivia suihkulähteitä maanalaisine koneistoineen ja putkineen. Ranskalaisesta jesuiitta [[Jean Denis Attiret]]ista samoin kuin [[Jean-Damascène Sallusti]]tasta tuli keisari Qianlongin hovimaalareita. Sallusti, Castiglione ja [[IngantiusIgnantius Sichelbart]] yhdessä suunnittelivat taisteluja esittäviä kuparisia painotauluja.<ref name="rawski 23-24"/><ref name="Gernet1996">{{kirjaviite | Tekijä = Jacques Gernet|Nimeke = A History of Chinese Civilization|www=http://books.google.com/books?id=jqb7L-pKCV8C&pg=PA522|Vuosi = 1996 | Julkaisija = Cambridge University Press|Tunniste = ISBN 978-0-521-49781-7|Sivu = 522}}</ref>
 
Qianlingin hallitus­kaudella [[Turfan]]iin rakennettiin hänen isänsä muistoksi [[Eminin minareetti]].
Rivi 98 ⟶ 97:
Kun Qianlongin kauden viimeisinä vuosina ei enää käyty sotia, Kiina vaurastui ulkomaankaupalla niin ettei keisarikunnassa kerätty veroja joka vuosi. Valtion kassassa oli yli 400 miljoonaa hopeadollaria Qianlongin luopuessa kruunusta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = McKay et al.| Nimeke = A History of World Societies| Vuosi = 2009| Sivu = 587–588| Julkaisija = Bedford/St. Martin’s| Tunniste = ISBN 978-0-2305-8467-9}}</ref>
 
Virkamiehet olivat kuitenkin pitkään kavaltaneet valtion varoja ja harjoittaneet korruptiota. Lisäksi useat etelään tehdyt tarkastusmatkat, paltsienpalatsien rakentaminen ja keisarin erikoinen elämäntyyli olivat kuitenkin jo tulleet valtiolle kalliiksi. Tämä sekä hänen korkea ikänsä ja se, ettei poliittisia uudistuksia ollut tehty, myötävaikutti osaltaan siihen, että jo hänen aikansa lopulla Qing-dynastia alkoi vähitellen rappeutua, mikä lopulta johti dynastian ja koko keisarikunnan häviöön ja heittää varjonsa hänen kunniakkaan ja loisteliaan poliittisen uransa ylle.<ref name="autogenerated1">Palace Museum: [http://www.dpm.org.cn/China/phoweb/ExpertsPage/1/E459.htm Qianlong Emperor (乾隆皇帝)]</ref>
 
 
===Macartneyn lähetystö===
[[Tiedosto:LordMacartneyEmbassyToChina1793.jpg|thumb|Lordi Macartneyn lähetystö, 1793.]]
[[Tiedosto:JosephMarieAmiot.JPG|thumb|The FrenchRanskalainen [[JesuitJesuiitat|jesuiitta]] [[Joseph-Marie Amiot]] (1718–1793) toimi länsimaisten kielten virallisena kääntäjänä keisari Qianlongille.]]
[[Tiedosto:Houckgeest.JPG|thumb|Viimeinen eurooppalainen lähetystö Qianlongin hovissa vuonna 1795: [[Isaac Titshingh]] (vasemmalla, päässään valkoinen hattu) [[Andreas Everardus van Braam Houckgeest|A.E. van Braam Houckgeest]] (ilman hattua).]]
 
Länsimaat alkoivat 1700-luvun puolivälissä painostaa Qianlongia lisäämään ulko­maan­kauppaa. Ehdotettu kulttuurivaihto [[Brittiläinen imperiumi|Brittiläisen imperiumin]] ja Kiinan välillä kuitenkin epä­onnistui monesta syystä. Ensinnäkään Kiina ei ollut koskaan ennen ollutaiemmin ollut vilkkaassa vuoro­vaikutuksessa meren­takaisten maiden kanssa, lukuun ottamatta lähellä sijaitsevia vasalli­valtioita, eikä Qianlongilla näin ollen ollut käyttökelpoisia esikuvia. Lisäksi kiinalainen ja brittiläinen käsitys maailmasta olivat sovittamattomassa ristiriidassa keskenään, sillä kiinalaiset uskoivat yhä järkkymättä maansa olevan "[[Keskustan valtakunta]]", maailman keskus, eivätkäeikä Kiinan hallitus myöskään katsonut voivansa suostua brittien vaatimaan kauppa­suhteiden nopeaan vapauttamiseen.
 
Kiinalaisten perinteistä käsitystä Kiinasta maailman sivistyksellisenä keskuksena kuvastaa erityisesti kirje, jonka Qianlong lähetti vuonna 1793 [[Britannia]]n kuningas [[Yrjö III]]:lle vastauksena tämän ehdottaessa pysyvän lähetystön perustamista [[Peking]]iin:<ref name=Toynbee />