Ero sivun ”Basileios II” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 22:
=== Kiovan Venäjän suhteet ===
Venäjän historiassa Basileio II tunnetaan [[Vladimir Suuri |Vladimir Suuren]] lankona.
Rusien ja bysanttilaisten välillä oli Krimin sota vuonna [[988]]. [[Vladimir Suuri|Vladimir Suuren]] joukot piirittivät [[Herson|Khersonesoksen]] kaupunkia ja saivat sen antautumaan. Vladimir lähetti Bysantin keisarille [[Basileios II]] viestin, että olen vallannut kaupunkinne. Valtaan myös pääkaupunkinne [[Konstantinopoli]]n ellette anna minulle vaimoksi naimaikäistä sisartanne, [[Anna Porfyrogenita]]a. Basileios ei halunnut antaa pakanalle sisartaan. Anna kieltäytyi aluksi avioliitosta pakanallisen Vladimir Suuren kanssa, koska sellaista avioliittoa ei voisi mainita keisarillisissa [[Annaalit|annaaleissa]]. Vladimir itse oli jo pitkään tutkinut eri uskontoja ja ottanut vastaan niiden delegaatioita eri maista. Kun Vladimir suostui ottamaan kristillisen kasteen vastaan, niin hän oli jo tehnyt päätöksensä uskonnosta. Vladimir Suuri oli hyvin vaikuttunut Bysantin ortodoksiuskonnon käytännöistä, minkä vuoksi hän päätti kääntyä [[Ortodoksisuus|ortodoksisen kirkon]] jäseneksi.<ref>Nestorin kronikka, s.73</ref>
Olegin piti ottaa kaste ja ottaa koko maansa uskonnoksi ortodoksinen uskonto. 19.5.[[988]] Vladimir kastettiin [[Krim]]in [[Herson]]issa Pyhän Basileioksen kirkossa. Heti sen jälkeen Vladimir ja Anna menivät naimisiin siellä. Tällä avioliitolla oli hyvin paljon vaikutuksia koko Venäjän kehitykseen. Vladimir pääsi eroon suuresta määrästä kapinoivia varjageja, kun hän lähetti Bysantin tueksi 6000 [[varjagit|varjagisoturia]]. Tällä tavalla kapinat saatiin loppumaan. Niistä muodostettiin Bysantin keisarin uskollinen ja kovamaineinen [[Varjagikaarti|varjagikaarti]]. Kiovan Venäjästä tuli ortodoksinen valtio kuten esikuvansa Bysantin
=== Sisäpolitiikka ===
Rivi 42 ⟶ 43:
* {{Kirjaviite|Tekijä=[[John Julius Norwich]] |Vuosi=[[1991]] |Nimeke=Byzantium: The Apogee |Julkaisija=Viking |Tunniste=ISBN 0-394-53779-3}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=[[Georg Ostrogorsky]] |Vuosi=[[1969]] |Nimeke=History of the Byzantine State |Julkaisija=Rutgers University Press |Tunniste=ISBN 0-8135-1198-4}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Nestorin kronikka | Selite=(Povest’ vremennyh let.) Dmitri Sergejevitš Lihatšovin venäjänkielisestä tulkinnasta suomentanut Marja-Leena Jaakkola. Kuvittanut Mjud Metšev | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-19828-5}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.roman-emperors.org/basilii.htm Basil II - Roman Emperors] {{en}}
* [[Bysantin valtakunta]]
* [[Anna Porfyrogenita]]
* [[Vladimir Suuri]]
* Léon Bloy. ''Costantinopoli e Bisanzio'' . Milano, Medusa, 1917.
* Charles Diehl, ''La civiltà bizantina'', 1962, Garzanti, Milano.
* Georg Ostrogorsky. ''Storia dell'Impero bizantino''. Torino, Einaudi, 1968.
* A. Guillou, F. Burgarella, [[Alessandro Bausani]], ''L'Impero bizantino e l'islamismo, Nuova Storia Universale dei Popoli e delle Civiltà'', vol. VI, parte 1, Torino, UTET, 1981.
* C. Mango, ''La civiltà bizantina'', Bari, Laterza, 1982
* Salvatore Impellizzeri. Imperatori di Bisanzio (Cronografia) 2 vol. . Vicenza, 1984.
* Gerhard Herm. ''I bizantini''. Milano, Garzanti, 1985.
* Giorgio Ravegnani. ''I trattati con Bisanzio 992-1198'' . Venezia, Il Cardo, 1992.
* A. Cameron, ''Un impero. Due destini'', Genova, ECIG, 1993
* Alexander P. Kazhdan, ''Bisanzio e la sua civiltà'', Roma-Bari, Laterza, 1994. ISBN 978-88-420-2301-2
* Warren Treadgold, ''History of the Byzantine state and society'', 1997
* John Julius Norwich. ''Bisanzio. Splendore e decadenza di un impero 330-1453'' . Mondadori, 2000. ISBN 978-88-04-48185-0
* [[Silvia Ronchey]], ''Lo stato bizantino'', Einaudi, Torino, 2002.
* Alain Ducellier e Michel Kaplan, ''Bisanzio'', Milano, San Paolo, 2002.
* Giorgio Ravegnani, ''La storia di Bisanzio'', Roma, Jouvence, 2004.
* Giorgio Ravegnani, ''I Bizantini in Italia'', Bologna, il Mulino, 2004.
* R. J. Lilie. ''Bisanzio la seconda Roma'', Roma, Newton & Compton, 2005. ISBN 88-541-0286-5.
* Warren Treadgold, ''Storia di Bisanzio''. Bologna, Il Mulino, 2005. ISBN 978-88-15-13102-7
* Giorgio Ravegnani, ''Bisanzio e Venezia'', Bologna, il Mulino, 2006.
* Paolo Cesaretti, ''L'impero perduto'', Milano, Mondadori, 2006.
* Charles Diehl, ''Figure bizantine'', introduzione di Silvia Ronchey, 2007 (1927 originale), Einaudi, ISBN 978-88-06-19077-4
* Giorgio Ravegnani. ''Imperatori di Bisanzio'' . Bologna, Il Mulino, 2008. ISBN 978-88-15-12174-5
* Gianfranco Cimino, ''L'esercito Romano d'Oriente'', 2009, edizioni Chillemi, ISBN 978-88-903765-0-4
* Lorenzo Riccardi, ''[https://www.academia.edu/1463694/_Un_altro_cielo_limperatore_Basilio_II_e_le_arti «Un altro cielo»: l’imperatore Basilio II e le arti]'', in “Rivista dell’Istituto Nazionale di Archeologia e Storia dell’Arte”, 61 (III serie, XXIX), 2006 [2011] (ISSN 0392-5285), pp. 103-146.
* Lorenzo Riccardi, ''[https://www.academia.edu/1188991/Observations_on_Basil_II_as_Patron_of_the_Arts Observations on Basil II as Patron of the Arts]'',in <em>Actual Problems of Theory and History of Art</em>, I, ''Collection of articles.'' ''Materials of the Conference of Young Specialists'' (St. Petersburg State University,1-5 December 2010), St. Petersburg 2011 (ISBN 978-5-288-05174-6), pp. 39-45.
<br clear=all/>
{{Bysantin keisari | Edeltäjä=[[Johannes I Tzimiskes]] | Kanssahallitsija=Kanssahallitsija: [[Konstantinos VIII]] | Seuraaja=[[Konstantinos VIII]]}}
| |||