Versio 24. huhtikuuta 2014 kello 18.36 muokkaa Korina (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 5 291 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 24. huhtikuuta 2014 kello 18.40 muokkaa kumoa Korina (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 5 291 muokkausta →‎Toiminta Uudempi muutos →
Rivi 8: ==Toiminta== Faradayn häkki perustuu siihen, että [[sähkövaraus]]ten välinen poistovoima pyrkii pitämään varaukset [[johde\|johteen]] pinnalla. Käytännössä siis Faradayn häkin ~~jouduttaessa~~joutuessa ulkoiseen sähkökenttään, sen pinnalla olevat varauksen kuljettajat ~~asettautuvat~~asettutuvat siten, että positiiviset varaukset keskittyvät häkin sille puolelle, joka osoittaa samaan suuntaan kuin sähkökenttä ja negatiiviset varaukset vastakkaiselle puolelle. Positiivisten ja negatiivisten varausten keskittymät luovat oman sähkökenttänsä, joka eliminoi ulkoisen sähkökentän vaikutuksen häkin sisäpuolella.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Young & Freedman\| Nimeke = University Physics with Modern Physics, 11. painos\| Kappale = 22.5\| Sivu = 858\| Julkaisija = Pearson \| Vuosi = 2004\| Tunniste = ISBN 0-321-20469-7 \| Viitattu = \| Kieli = {{en}}}}</ref> [[File:Faraday cage - FISL 14 - 2013-07-03.ogv\|left\|thumb\|]] Häkin vaikutus sähkömagneettiseen säteilyyn riippuu säteilyn [[aallonpituus\|aallonpituudesta]] ja verkon aukkojen läpimitasta. Esimerkiksi [[mikroaaltouuni]]n säteily, jonka aaltopituus on 12 cm, ei läpäise mikroaaltouunin oven tiheää metalliverkkoa, mutta [[valo\|valon]] näkyvät aallonpituudet (350–700 nm) läpäisevät. Samoin atomirakenteeseen verrattuna lyhytaaltoinen röntgen- ja gammasäteily kykenevät tunkeutumaan yhtenäisenkin metallikalvon läpi.

Ero sivun ”Faradayn häkki” versioiden välillä