Ero sivun ”Tiibetin ylänkö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ylimääräinen commonscat pois, kh
Rivi 3:
[[Kuva:Himalaya composite.jpg|right|thumb|250px|Tiibetin ylänkö sijaitsee etelässä sijaitsevan [[Himalaja]]n vuoriston ja pohjoisessa sijaitsevan [[Taklimakan]]in aavikon välissä.]]
 
'''Tiibetin ylänkö''' on maailman laajin ja korkeimmalla sijaitseva [[ylänkö]]maa [[Keski-Aasia]]n eteläosassa Länsi-Kiinassa [[Kunlun]]in ja [[Himalaja]]n välissä. Ylängön pinta-ala on n . 2 miljoonaa km² ja sen korkeus on keskimäärin 4800-4900 metriä merenpinnasta. Ylängöllä on yli 7000 m korkeuteen kohoavia lumihuippuisia vuoria. Tiibetin ylängöllä saattaa olla kesäisin hyvin kuumaa ja talvisin kylmää. Sadetta tulee lähinnä kesän sadekautena ja ikirouta ulottuu laajalle alueelle ylätasangolla. Ilma on ohutta. Alue on laajalti karua tai matalakasvuista, usein lähinnä ruohoja, heiniä ja saramaisia kasveja jos niitäkään. Puita kasvaa alavammassa länsi- ja eteläosassa. Tiibetin ylängön tärkein elinkeino on paimentolaisuus, ihmiset paimentavat mm lampaita ja jakkeja.
 
== Maantiede ==
Rivi 9:
Tämä 'maailman katoksi' kutsuttu ylänköalue on kohonnut ja poimuttunut pääosin alppilaisten (tertiääristen ja mesotsooisten) vuorijonojen muodostumisen yhteydessä. Tiibet sisältää itä-länsi-suuntaisia vuorijonoja, jotka yhtyvät lännessä jopa yli 8 000 m korkeaksi [[Karakorum]]iksi sekä Pamirin ja Hindukušin solmuiksi. Idässä jonot kääntyvät kaakkoon. Jonojen väliin jää laaksoja, jotka laajenevat keskiosassa matalareunaisiksi altaiksi. Keski- eli Sisä-Tiibetin korkeuserot ovat lähes poikkeuksetta alle 500 m, kun taas itäosassa vuorottelevat kaakkoissuuntaiset vuorijonot ja niiden väliset syvät rotkomaiset jokilaaksot. Himalajan ([[Mount Everest]], tiib. Jolmo Lungma eli Tšomolungma, 8848 m) sekä [[Transhimalaja]]n ja Karakoramin välissä sijaitsevat [[Brahmaputra]]n (Tiibetissä Tsangpon), [[Indus|Induksen]] ja [[Sutleji]]n yläjuoksut syvän ja leveydeltään vaihtelevat laakson pohjalta.
 
Tiibetin keskusta muodostuu Kunlunin ja Transhimalajan välissä sijaitsevasta laskujoettomasta [[Tšangtang]]in ylängöstä, jonka korkeus on 4 500- 5 000 m merenpinnasta sekä pituus 2 400 km (länsi-itä-suunnassa) ja leveys 700 - 800 km (pohjois-etelä-suunnassa). Keskiosan merkittävin vuorijono on [[Tanglha]] (Tanggulashamai). Ylängön keskiosan laaksot ovat noin 4500-4800 metrin korkeudessa<ref name="OE9_7171">Otavan suuri ensyklopedia, Osa 9 sukunimi - turbiini, s. 7171</ref>.
Tiibetin ylängön koillisosa Tsighain ylänkö sijaitsee Nanšanin ja sen jatkeen Astin Taghin (Altyn Tagh eli Aerjinshanmai) sekä Kunlunin eteläisen pääjonon Bjan Karan (Bayankalashanmai) välissä. Sen pohjoisosassa ovat Tsaidamin allas ja [[Qinghaijärvi|Kukunor]], Kiinan suurin suolajärvi. Tiibetin Kaakkoisraja on epämääräinen. Kiinan ja Taka-Intian suurimpien jokien ([[Keltainenjoki]], [[Jangtse]], [[Mekong]] ja [[Salween]]) yläjuoksut alkavat Tiibetin lumi- ja jäähuippuisilta vuorilta melko läheltä toisiaan ja laskevat samansuuntaisten vedenjakajavuorten ([[Bajan Karan vuoristo]], [[Ningjingshan]] ja [[Taniantawengshan]]) Välissä eteläkaakkoon (Huangho kuitenkin koilliseen. Transhimalaja on Sisä-Aasian laskujoettomien seutujen sekä Intian valtamereen laskevien vesien (Indus, [[Ganges]] ja Brahmaputra eli Yaluzangbujiang) välinen päävedenjakaja. Tšangtangissa on vuorijonojen välisiä painanteita, jotka ovat pakkasrapautumalla syntyneen soran täyttämiä ja tasaamia tai laskujoettomien matalien suolajärvien (muun muassa [[Namuhu]], [[Qilinhu]], [[Tanggulahu]] ja [[Anglalnghu]]) peittämiä. Ylängöllä on paikoin kuumia kivennäislähieteitä<ref name="Elo_1992_106">Elo 1992, s 106 </ref>.
 
== Ilmasto ==
Rivi 17:
Auringon paiste on voimakasta Tiibetin ylängöllä<ref name="OE9_7171"/>, mutta ilma ohutta. Ohut kuiva ilma lämpiää nopeasti auringossa, mutta yöllä lämpötila laskee nopeasti<ref name="Elo_1992_106"/>.
 
Tiibetin ylängön ilmasto on kylmä, tuulinen ja kuiva, mutta etelässä ja varsinkin idässä säät ovat leppeämpiä. Ilmastolliset erot ylängön pohjois- ja eteläosien välillä ovat suuret. Keski-, länsi- ja pohjoisosien ilmasto on äärimmäisen mantereinen. Ainoastaan itäiset ja eteläiset reuna-alueet ovat [[monsuuni]]n vaikutuksen alaisia. Kesällä on monesti olla hiekkamyrskyjä ja talvella päivien mittaisia lumimyrskyjä<ref name="Elo_1992_106"/><ref name="Elo_1992_107">Elo 1992, s 107 </ref>.
.
 
Kesäkuukausien keskilämpötila on Pohjois-Tiibetissä, Tšangtangissa 10-15˚C15 ˚C ja vuotuinen sademäärä alle 100 mm. Pohjoisosissa tammikuun keskilämpötila on -20˚C20 ˚C. Yleensä sademäärät nousevat luoteesta kaakkoon. Myös Tsinghain itäosat ovat Tiibetin reunavuorten piirissä ilmasto saattaa vaihtua suppealla alueella subtropiikista (laakson pohja) nivaaliin (lumi-ilmaston) vyöhykkeeseen.
 
Lumiraja on Itä-Tiibetissä 4700 m ja Keski-Tiibetissä 6100 m<ref name="OE9_7171"/>. Ylängöllä saattaa lämpimänä vuodenaikana olla päivällä +20 C˚C ja yöllä -10 C˚C<ref name="OE9_7171"/>. Harvat sateet tulevat yleensä lumi-, räntä ja raekuuroina<ref name="OE9_7171"/> <ref name="Haggett_1996_95">Haggett 1996, s 95</ref>, tavallsimmintavallisimmin kesällä. Niinpä sää on nopeasti vaihteleva ylängöllä, ja ilma saattaa kylmetä äkkiä.
Kesäkuukausien keskilämpötila on Pohjois-Tiibetissä, Tšangtangissa 10-15˚C ja vuotuinen sademäärä alle 100 mm. Pohjoisosissa tammikuun keskilämpötila on -20˚C. Yleensä sademäärät nousevat luoteesta kaakkoon. Myös Tsinghain itäosat ovat Tiibetin reunavuorten piirissä ilmasto saattaa vaihtua suppealla alueella subtropiikista (laakson pohja) nivaaliin (lumi-ilmaston) vyöhykkeeseen.
 
Talvi kestää noin kuusi kuukautta <ref name="OE9_7171"/> , jolloin on jatkuvasti kovia tuulia<ref name="OE9_7171"/>. Tsangtangissa lämpötila voi pudota vuorokauden sisällä 27 C˚C<ref name="Mayhew_2002_28"> Mayhew 2000, s 28</ref>. Paras vuodenaika ihmislleihmisille Tiibetissä on toukokuusta marraskuun alkuun<ref name="Mayhew_2002_28"/>, jolloin Etelä-Tiibetin laaksoissa on melko leutoa. Touko-kesäkuussa on kuitenkin häiritseviä pölymyrskyjä<ref name="Mayhew_2002_28"/>. Heinä-elokuussa on sadekausi, jolloin sataa noin puolet vuoden sateesta<ref name="Mayhew_2002_28"/>. Loka-marraskuussa on alavilla Tiibetin alueilla päivisin melko lämmintä, ja ilma on yleensä aurinkoinen<ref name="Mayhew_2002_28"/>. Korkealla ylängöllä lumi häiritsee liikennettä joulu-helmikuussa, mutta Lhasan, Shiangtsen ha Tsetangin alhaalla sijaitsevat laaksot pysyvät melko lumettomina<ref name="Mayhew_2002_28"/>. Maaliskuussa on jo melko lämpimiä, aurinkoisa päiviä. Kevät tulee Tiibetiin vasta huhtikuussa, mutta tällöinkin saattaa tulla äkillisiä kylmenemisiä<ref name="Mayhew_2002_28"/>. Noin 3600 m korkeudessa Etelä-Tiibetissä Lhasan seuduilla sataa erittäin vähän lokakuusta huhtikuuhun<ref name="Mayhew_2002_28"/>. Mutta sataa paljon Tiibetin pohjoisosaan nähden, 500-1500 mm vaihdellen monsuunin mukaan vuodesta toiseen<ref name="OE9_7171"/>.
Lumiraja on Itä-Tiibetissä 4700 m ja Keski-Tiibetissä 6100 m<ref name="OE9_7171"/>. Ylängöllä saattaa lämpimänä vuodenaikana olla päivällä +20 C ja yöllä -10 C<ref name="OE9_7171"/>. Harvat sateet tulevat yleensä lumi-, räntä ja raekuuroina<ref name="OE9_7171"/> <ref name="Haggett_1996_95">Haggett 1996, s 95</ref>, tavallsimmin kesällä. Niinpä sää on nopeasti vaihteleva ylängöllä, ja ilma saattaa kylmetä äkkiä.
 
Talvi kestää noin kuusi kuukautta <ref name="OE9_7171"/> , jolloin on jatkuvasti kovia tuulia<ref name="OE9_7171"/>. Tsangtangissa lämpötila voi pudota vuorokauden sisällä 27 C<ref name="Mayhew_2002_28"> Mayhew 2000, s 28</ref>. Paras vuodenaika ihmislle Tiibetissä on toukokuusta marraskuun alkuun<ref name="Mayhew_2002_28"/>, jolloin Etelä-Tiibetin laaksoissa on melko leutoa. Touko-kesäkuussa on kuitenkin häiritseviä pölymyrskyjä<ref name="Mayhew_2002_28"/>. Heinä-elokuussa on sadekausi, jolloin sataa noin puolet vuoden sateesta<ref name="Mayhew_2002_28"/>. Loka-marraskuussa
on alavilla Tiibetin alueilla päivisin melko lämmintä, ja ilma on yleensä aurinkoinen<ref name="Mayhew_2002_28"/>. Korkealla ylängöllä lumi häiritsee liikennettä joulu-helmikuussa, mutta Lhasan, Shiangtsen ha Tsetangin alhaalla sijaitsevat laaksot pysvät melko lumettomina<ref name="Mayhew_2002_28"/>. Maaliskuussa on jo melko lämpimiä, aurinkoisa päiviä. Kevät tulee Tiibetiin vasta huhtikuussa, mutta tällöinkin saatta
tulla äkillisiä kylmenemisiä<ref name="Mayhew_2002_28"/>. Noin 3600 m korkeudessa Etelä-Tiibetissä Lhasan seuduilla sataa erittäin vähän lokakuusta huhtikuuhun<ref name="Mayhew_2002_28"/>. Mutta sataa paljon
Tiibetin pohjoisosaan nähden, 500-1500 mm vaihdellen monsuunin mukaan vuodesta toiseen<ref name="OE9_7171"/>.
 
== Kasvillisuus ==
Rivi 35 ⟶ 30:
 
Tiibetin ylängön laaksojen kasvillisuus on usein harvaa ja niukkaa, pääosin heiniä, saroja ja matalia
ruohomaisia kasveja. Kasvillisuus on ylängöllä on osin kylmää melkein kasvitonta aavikkoa, mutta pääosin kylmää vuoristoaroa ja vuoristoniittyä<ref name="Chen_Fischer_1998_12">[http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.41.102&rep=rep1&type=pdf A New Digital Georeferenced Database of Grassland in China] Yufeng Chen (chen@iiasa.ac.at , yfchen@lreis.ac.cn) Günther Fischer (fisher@iiasa.ac.at), IR-98-062/September, s. 12</ref>.
of Grassland in China] Yufeng Chen (chen@iiasa.ac.at , yfchen@lreis.ac.cn)
Günther Fischer (fisher@iiasa.ac.at), IR-98-062/September, s. 12</ref>.
 
Pohjois-Tiibetissä [[Tšangtang]]issa on laajoja lumi- ja jääkenttiä sekä kivi- ja soralakeuksia, jotka ovat korkeintaan jäkälän ja sammalen peittämiä aavikoita tai kserofyyttisiä patjakasveja ja kääpiöpensaita kasvavia aavikkoaroja.
Paikoin on lisäksi mätässoita ja suolajärvien rannoilla suolasoita<ref name="OE9_7171">Otavan suuri ensyklopedia, Osa 9 sukunimi - turbiini, s. 7171</ref>. Kukunorin altaassa kasvillisuus on jo melko rehevää. Vasta Etelä- ja Kaakkois-Tiibetissä on sulkeutuneita metsiä, joiden puulajit (muun muassa [[laakeripuut]], eräät kesävihannat lehtipuut, [[kuuset]] ja [[lehtikuuset]]) vaihtuvat kasvupaikan korkeuden mukaan. Suotuisten kosteusolojen vuoksi metsäraja kohoaa kaakossa 4 600 metriin. Metsärajan yläpuolella on alppiruusupensaikkoa ja ruohikkoa. Lumiraja tulee vastaan 4 000- 6 000 m:n korkeudella.
 
== Eläimistö ==
 
Ylängön monestikin uhanalaisia eläimiä ovat [[villijakki]]<ref name="OE9_7171"/><ref name="Mayhew_et_al_2002_31">Mayhew et al 2002, s 31</ref> , [[argaali]], [[kiangi]] (tiibetiläinen villiaasi)<ref name="Mayhew_et_al_2002_31"/>, [[myskihirvi]], valkohuulihirvi, [[tiibetingaselli]], [[chiru]] (tiibettiläinen antilooppi), [[bharaali]], [[murmeli]]<ref name="OE9_7171"/>, pika (Himalajan hiirijänis) <ref name="Mayhew_et_al_2002_30"> Mayhew et al 2002, s 30</ref>. Petoja ovat [[lumileopardi]] <ref name="Mayhew_et_al_2002_31"/> , [[susi]], ilves<ref name="OE9_7171"/>, ruskea [[tiibetinkarhu]] (spelkarhu?<ref name="OE9_7171"/>)<ref name="Mayhew_et_al_2002_31"/>. Eräs harvinaisuus on [[lumiapina]]<ref name="OE9_7171"/>.
Haaskalinnut ovat yleisiä <ref name="Mayhew_et_al_2002_30"/>.
 
== Lähteet ==
 
*''Tibet- Venture to a higher plain'', Bradley Mayhew Monique Choy John Vincent Bellezza, Tony Wheeler, 5th edition, Lonely planet 2002, ''ISBN 1-86450-162-6'', s. 27-32
Rivi 54 ⟶ 47:
 
=== Viitteet ===
 
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
:{{Commonscat-rivi|Tibetan Plateau}}
 
:{{Commonscat|Tibetan Plateau}}
:{{Commonscat|Geography of Tibet}}