Avaa päävalikko

Muutokset

117 merkkiä poistettu, 5 vuotta sitten
siirretään Suomen kartta-asiat omaan osioonsa
[[Mittakaava]] on kartan pienennyssuhde, kartalta mitatun ja maastossa todellisen matkan välinen suhde. Jos kartan mittakaava on esimerkiksi 1:10&nbsp;000, yksi senttimetri kartalla on maastossa 100 metriä. Karttoihin on usen piirretty mittakaavajana osoittamaan suoraan minkä pituiseksi matka on kuvattu kartalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat/kartoitus/mika-kartta | Nimeke =Mikä on kartta? Mittakaava, mittakaavajana ja koordinaatisto | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu = 18.4.2014 }}</ref>
 
[[Yleiskartta|Yleiskartoissa]] on suuri mittakaava ja niistä näkee pääasiassa alueita ja ainakin keskeisiä teitä. Niitä on julkaistu mittakaavoissa 1:500&nbsp;000 ja 1:400&nbsp;000. Nykyisin[[Maastokartta]] Maanmittauslaitoson eiyleiskarttaa julkaise painettuja karttoja yleiskartta-nimellätarkempi. Sen[[Peruskartta|Peruskarttoja]] sijaan saatavana on digitaalisia yleiskarttatietoja mittakaavoissapainetaan 1:4&nbsp;50025&nbsp;000 ja 1:1&nbsp;000&nbsp;000mittakaavassa.
 
[[Maastokartta]] on yleiskarttaa tarkempi. Suomessa julkaistavia painettuja maastokarttoja ovat peruskartta 1:25&nbsp;000 ja maastokartta 1:50&nbsp;000. Maanmittauslaitoksen digitaalisia maastokartta-aineistoja on saatavissa lisäksi mittakaavoissa 1:100&nbsp;000 ja 1:250&nbsp;000.
 
[[Peruskartta|Peruskarttoja]] painetaan 1:25&nbsp;000 mittakaavassa. Ilmakuviin perustuvat peruskartat Suomessa ovat 1:16&nbsp;000, 1:8&nbsp;000, 1:4&nbsp;000 ja 1:2&nbsp;000. Uudenmallisessa jaossa mittakaavoja ovat 1:25&nbsp;000:n lisäksi myös 1:5&nbsp;000, jonka pohjalle usein laaditaan [[suunnistuskartta|suunnistuskarttoja]] suunnistusta harjoittavien urheiluseurojen toimesta peruskarttaa tarkemmin [[korkeuskäyrä|korkeuskäyrin]] ja myös maaston tunnusmerkein, esimerkiksi pienin supin ja suurin kivin.
 
==Karttatyyppejä==
 
===Geologinen kartta===
[[Geologinen kartta|Geologiset kartat]] sisältävät tietoa [[maaperä]]stä ja [[kallioperä]]stä. Niitä julkaisee Suomessa koko maasta [[Geologian tutkimuskeskus]]. Geologisia karttoja on myös paikkatietomuodossa ja karttapalveluina.
 
===Merikartta===
[[Merikartta]] on erityisesti merenkulkua ja vesiliikennettä kuvaava kartta. Suomessa merikarttoja julkaisee [[Merenkulkulaitos]]. Merikarttoja on sekä merialueilta että suurimmilta sisävesiltä ja myös [[Saimaan kanava]]lta.
 
===Tiekartta===
[[Tiekartta (kartta)|Tiekartta]] kuvaa fyysistä ympäristöä erityisesti tieliikenteen näkökulmasta ja näyttää tärkeimmät tiet, lentokentät ja kaupungit sekä joitain muita kohteita kuten puistoja, leirintäalueita ja monumentteja. Suuret ja pienet tiet erotellaan usein eri värein.<ref name="briney" />
 
[[Linjakartta]] esittää joukkoliikenteen reitit ja asemat yleensä erivärisinä ja [[Topologinen kartta|topologisesti]]. [[Pyöräilykartta|Pyöräilykartat]] on tehty palvelemaan toisaalta pyöräretkeilyä haja-asutusalueilla ja toisaalta pyörällä liikkumista taajaan rakennetulla alueella. Haja-asutusalueiden pyöräilykartat ovat Suomessa yleensä tiekarttoja, joihin on päällepainatuksena lisätty ehdotuksia pyöräretkeilyyn hyvin sopiviksi reiteiksi. Kaupungeista on opaskartan tai muun kaupunkikartan pohjalle tehtyjä pyöräilykarttoja, joissa kuvataan kaupunkien pyörätieverkko kaupungissa tapahtuvaa pyörällä liikkumista silmälläpitäen.
Tarkin tiekartta on Suomessa GT-kartta. Navigointilaitteissa tiekarttoja vastaava sisältö on sähköisenä.
 
[[Opaskartta]] sisältä osoitenimistön ja osoitenumerot sekä paikallisen tieverkon. Opaskarttoja valmistetaan sekä haja-asutusalueilta että taajamista. Opaskarttoja on myös internetissä karttapalveluina sekä valtakunnallisina että kunnilla ja kaupungeilla. Navigaattoreissa opaskarttaa vastaava sisältö on sähköisenä.
[[Linjakartta]] esittää joukkoliikenteen reitit ja asemat yleensä erivärisinä ja [[Topologinen kartta|topologisesti]]. [[Pyöräilykartta|Pyöräilykartat]] on tehty palvelemaan toisaalta pyöräretkeilyä haja-asutusalueilla ja toisaalta pyörällä liikkumista taajaan rakennetulla alueella. Haja-asutusalueiden pyöräilykartat ovat Suomessa yleensä tiekarttoja, joihin on päällepainatuksena lisätty ehdotuksia pyöräretkeilyyn hyvin sopiviksi reiteiksi. Kaupungeista on opaskartan tai muun kaupunkikartan pohjalle tehtyjä pyöräilykarttoja, joissa kuvataan kaupunkien pyörätieverkko kaupungissa tapahtuvaa pyörällä liikkumista silmälläpitäen.
 
[[Opaskartta]] sisältä osoitenimistön ja osoitenumerot sekä paikallisen tieverkon. Opaskarttoja valmistetaan sekä haja-asutusalueilta että taajamista. Opaskarttoja on myös internetissä karttapalveluina sekä valtakunnallisina että kunnilla ja kaupungeilla. Navigaattoreissa opaskarttaa vastaava sisältö on sähköisenä.
 
[[Retkeilykartta|Retkeilykartat]] sisältävät erityisesti [[retkeily]]n kannalta tärkeää tietoa, ja niitä julkaistaan [[retkeilyalue]]ilta tai muuten retkeilyn kannalta merkittäviltä paikoilta. Retkeilykartassa voidaan käyttää pohjakarttana esimerkiksi maastokarttaa tai peruskarttaa, jonka päälle on lisätty tietoja retkeilyreiteistä ja muusta retkeilyä palvelevasta infrastruktuurista.
 
Pelkän karttakuvan katselun lisäksi paikkatiedon avulla voi paikkatiedosta, ohjelmista ja laitteista koostuvissa [[paikkatietojärjestelmä|paikkatietojärjestelmissä]] tai rajatummin yksittäisissä laitteissa ja sovelluksissa myös suorittaa monimutkaisia tehtäviä, kuten esimerkiksi navigaattoreissa tai internetin reittikarttapalveluissa tai tietokoneisiin tai muihin laitteisiin saatavilla olevissa reittikarttasovelluksissa mahdollinen lyhimmän reitin määritys kahden pisteen välille. Monipuolisempaa paikkatiedon käsittelyä ja esittämistä varten ovat erityiset paikkatieto-ohjelmat, joita on saatavilla sekä kaupallisina sovelluksina että avoimen lähdekoodin ohjelmina. Avointa lähdekoodia käyttäviin, maksutta saatavissa oleviin paikkatieto-ohjelmiin kuuluu muun muassa [[Quantum GIS]].
 
Suomessa [[maanmittauslaitos|maanmittauslaitoksen]] internetkarttapalvelu on nimeltään [[Kansalaisen karttapaikka]], jossa on perus-, maasto- ja yleiskarttoja, taustakarttoja ja [[ilmakuva|ilmakuvia]]. Toukokuussa 2012 maanmittauslaitos vapautti [[avoin data|avoimena data]]na [[Suomen maa- ja metsätalousministeri|maa- ja metsätalousministeri]]n tekemällä päätöksellä kartta-aineistoja korkeuskäyrineen vapaaseen käyttöön, mihin sisältyy myös kaksiulotteisten karttojen lisäksi [[laserkeilaus|laserkeilattuja]] korkeustietoja. Näitä aineistoja jokaisen on rekisteröitymällä mahdollisuus ladata maksutta Maanmittauslaitoksen latauspalvelusta omaan käyttöönsä tietyin ehdoin. Maksuttomissa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmissa niitä pystyy myös monipuolisesti katselemaan ja esittämään kuka tahansa ilman tarvetta hankkia maksullisia paikkatieto-ohjelmia.
 
Digitaalisia karttoja voi tuottaa itsekin muun muassa [[OpenStreetMap]]-hankkeessa matkapuhelimissa ja [[satelliittipaikannus|satelliittipaikantimissa]] käytettäviksi paikantimien tallentamien jälkien ({{K-en|track}}) ja reittipisteitten ({{K-en|Waypoint}}) avulla. Jälkien ja reittipisteiden avulla laaditaan tiedosto, joka on haluttaessa mahdollista lähettää tietokonepalvelimille kaikkien käyttöön. Suosittuja ohjelmia kartoittamista vasten ovat [[Merkaartor]] ja [[java]]-pohjainen [[JOSM]].
Pohjan tieteelliselle [[kartografia]]lle loi kreikkalainen [[Eratosthenes]] (n. [[276 eaa.|276–194 eaa.]]) ottamalla käyttöön pituus- ja leveyspiirit sekä arvioimalla maapallon ympärysmitan.
 
==Suomen kartat==
Suomen nykyistä aluetta on kuvattu pohjoista Eurooppaa esittävissä kartoissa jo kauan ennen kuin alue vakiintui poliittisesti ja kulttuurillisesti. Tunnetuimpia varhaisia karttoja ovat [[Jacob Ziegler]]in [[1532]], [[Olaus Magnus|Olaus Magnuksen]] (''Carta marina'') [[1539]] ja [[Gerhardus Mercator]]in [[1595]] kartat sekä [[Andreas Bureus|Andreas Bureuksen]] kartta [[1626]].
 
[[Peruskartta|Peruskarttoja]]Maanmittauslaitos painetaanei enää julkaise painettuja karttoja yleiskartta-nimellä. Sen sijaan saatavana on digitaalisia yleiskarttatietoja mittakaavoissa 1:4&nbsp;500&nbsp;000 ja 1:1&nbsp;000&nbsp;000. Suomessa julkaistavia painettuja maastokarttoja ovat peruskartta 1:25&nbsp;000 mittakaavassaja maastokartta 1:50&nbsp;000. Maanmittauslaitoksen digitaalisia maastokartta-aineistoja on saatavissa lisäksi mittakaavoissa 1:100&nbsp;000 ja 1:250&nbsp;000. Ilmakuviin perustuvat peruskartat Suomessa ovat 1:16&nbsp;000, 1:8&nbsp;000, 1:4&nbsp;000 ja 1:2&nbsp;000. Uudenmallisessa jaossa mittakaavoja ovat 1:25&nbsp;000:n lisäksi myös 1:5&nbsp;000, jonka pohjalle usein laaditaan [[suunnistuskartta|suunnistuskarttoja]] suunnistusta harjoittavien urheiluseurojen toimesta peruskarttaa tarkemmin [[korkeuskäyrä|korkeuskäyrin]] ja myös maaston tunnusmerkein, esimerkiksi pienin supin ja suurin kivin.
 
Geologisia karttoja julkaisee Suomessa koko maasta [[Geologian tutkimuskeskus]]. Suomessa merikarttoja julkaisee [[Merenkulkulaitos]]. Merikarttoja on sekä merialueilta että suurimmilta sisävesiltä ja myös [[Saimaan kanava]]lta. Tarkin tiekartta on Suomessa GT-kartta.
 
Suomessa [[maanmittauslaitos|maanmittauslaitoksen]] internetkarttapalvelu on nimeltään [[Kansalaisen karttapaikka]], jossa on perus-, maasto- ja yleiskarttoja, taustakarttoja ja [[ilmakuva|ilmakuvia]]. Toukokuussa 2012 maanmittauslaitos vapautti [[avoin data|avoimena data]]na [[Suomen maa- ja metsätalousministeri|maa- ja metsätalousministeri]]n tekemällä päätöksellä kartta-aineistoja korkeuskäyrineen vapaaseen käyttöön, mihin sisältyy myös kaksiulotteisten karttojen lisäksi [[laserkeilaus|laserkeilattuja]] korkeustietoja. Näitä aineistoja jokaisen on rekisteröitymällä mahdollisuus ladata maksutta Maanmittauslaitoksen latauspalvelusta omaan käyttöönsä tietyin ehdoin. Maksuttomissa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmissa niitä pystyy myös monipuolisesti katselemaan ja esittämään kuka tahansa ilman tarvetta hankkia maksullisia paikkatieto-ohjelmia.
 
==Katso myös==
61 353

muokkausta