Ero sivun ”Kartta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ryhmitellään ja kuvaillaan lähteistetysti eri karttatyyppejä; pois toistoa |
siirretään Suomen kartta-asiat omaan osioonsa |
||
Rivi 15:
[[Mittakaava]] on kartan pienennyssuhde, kartalta mitatun ja maastossa todellisen matkan välinen suhde. Jos kartan mittakaava on esimerkiksi 1:10 000, yksi senttimetri kartalla on maastossa 100 metriä. Karttoihin on usen piirretty mittakaavajana osoittamaan suoraan minkä pituiseksi matka on kuvattu kartalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat/kartoitus/mika-kartta | Nimeke =Mikä on kartta? Mittakaava, mittakaavajana ja koordinaatisto | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu = 18.4.2014 }}</ref>
[[Yleiskartta|Yleiskartoissa]] on suuri mittakaava ja niistä näkee pääasiassa alueita ja ainakin keskeisiä teitä. Niitä on julkaistu mittakaavoissa 1:500 000 ja 1:400 000.
[[Peruskartta|Peruskarttoja]] painetaan 1:25 000 mittakaavassa. Ilmakuviin perustuvat peruskartat Suomessa ovat 1:16 000, 1:8 000, 1:4 000 ja 1:2 000. Uudenmallisessa jaossa mittakaavoja ovat 1:25 000:n lisäksi myös 1:5 000, jonka pohjalle usein laaditaan [[suunnistuskartta|suunnistuskarttoja]] suunnistusta harjoittavien urheiluseurojen toimesta peruskarttaa tarkemmin [[korkeuskäyrä|korkeuskäyrin]] ja myös maaston tunnusmerkein, esimerkiksi pienin supin ja suurin kivin.▼
==Karttatyyppejä==
Rivi 39 ⟶ 35:
===Geologinen kartta===
[[Geologinen kartta|Geologiset kartat]] sisältävät tietoa [[maaperä]]stä ja [[kallioperä]]stä
===Merikartta===
[[Merikartta]] on erityisesti merenkulkua ja vesiliikennettä kuvaava kartta
===Tiekartta===
Rivi 48 ⟶ 44:
[[Tiekartta (kartta)|Tiekartta]] kuvaa fyysistä ympäristöä erityisesti tieliikenteen näkökulmasta ja näyttää tärkeimmät tiet, lentokentät ja kaupungit sekä joitain muita kohteita kuten puistoja, leirintäalueita ja monumentteja. Suuret ja pienet tiet erotellaan usein eri värein.<ref name="briney" />
[[Linjakartta]] esittää joukkoliikenteen reitit ja asemat yleensä erivärisinä ja [[Topologinen kartta|topologisesti]]. [[Pyöräilykartta|Pyöräilykartat]] on tehty palvelemaan toisaalta pyöräretkeilyä haja-asutusalueilla ja toisaalta pyörällä liikkumista taajaan rakennetulla alueella. Haja-asutusalueiden pyöräilykartat ovat
[[Opaskartta]] sisältä osoitenimistön ja osoitenumerot sekä paikallisen tieverkon. Opaskarttoja valmistetaan sekä haja-asutusalueilta että taajamista. Opaskarttoja on myös internetissä karttapalveluina sekä valtakunnallisina että kunnilla ja kaupungeilla
▲[[Linjakartta]] esittää joukkoliikenteen reitit ja asemat yleensä erivärisinä ja [[Topologinen kartta|topologisesti]]. [[Pyöräilykartta|Pyöräilykartat]] on tehty palvelemaan toisaalta pyöräretkeilyä haja-asutusalueilla ja toisaalta pyörällä liikkumista taajaan rakennetulla alueella. Haja-asutusalueiden pyöräilykartat ovat Suomessa yleensä tiekarttoja, joihin on päällepainatuksena lisätty ehdotuksia pyöräretkeilyyn hyvin sopiviksi reiteiksi. Kaupungeista on opaskartan tai muun kaupunkikartan pohjalle tehtyjä pyöräilykarttoja, joissa kuvataan kaupunkien pyörätieverkko kaupungissa tapahtuvaa pyörällä liikkumista silmälläpitäen.
▲[[Opaskartta]] sisältä osoitenimistön ja osoitenumerot sekä paikallisen tieverkon. Opaskarttoja valmistetaan sekä haja-asutusalueilta että taajamista. Opaskarttoja on myös internetissä karttapalveluina sekä valtakunnallisina että kunnilla ja kaupungeilla. Navigaattoreissa opaskarttaa vastaava sisältö on sähköisenä.
[[Retkeilykartta|Retkeilykartat]] sisältävät erityisesti [[retkeily]]n kannalta tärkeää tietoa, ja niitä julkaistaan [[retkeilyalue]]ilta tai muuten retkeilyn kannalta merkittäviltä paikoilta. Retkeilykartassa voidaan käyttää pohjakarttana esimerkiksi maastokarttaa tai peruskarttaa, jonka päälle on lisätty tietoja retkeilyreiteistä ja muusta retkeilyä palvelevasta infrastruktuurista.
Rivi 69 ⟶ 63:
Pelkän karttakuvan katselun lisäksi paikkatiedon avulla voi paikkatiedosta, ohjelmista ja laitteista koostuvissa [[paikkatietojärjestelmä|paikkatietojärjestelmissä]] tai rajatummin yksittäisissä laitteissa ja sovelluksissa myös suorittaa monimutkaisia tehtäviä, kuten esimerkiksi navigaattoreissa tai internetin reittikarttapalveluissa tai tietokoneisiin tai muihin laitteisiin saatavilla olevissa reittikarttasovelluksissa mahdollinen lyhimmän reitin määritys kahden pisteen välille. Monipuolisempaa paikkatiedon käsittelyä ja esittämistä varten ovat erityiset paikkatieto-ohjelmat, joita on saatavilla sekä kaupallisina sovelluksina että avoimen lähdekoodin ohjelmina. Avointa lähdekoodia käyttäviin, maksutta saatavissa oleviin paikkatieto-ohjelmiin kuuluu muun muassa [[Quantum GIS]].
Suomessa [[maanmittauslaitos|maanmittauslaitoksen]] internetkarttapalvelu on nimeltään [[Kansalaisen karttapaikka]], jossa on perus-, maasto- ja yleiskarttoja, taustakarttoja ja [[ilmakuva|ilmakuvia]]. Toukokuussa 2012 maanmittauslaitos vapautti [[avoin data|avoimena data]]na [[Suomen maa- ja metsätalousministeri|maa- ja metsätalousministeri]]n tekemällä päätöksellä kartta-aineistoja korkeuskäyrineen vapaaseen käyttöön, mihin sisältyy myös kaksiulotteisten karttojen lisäksi [[laserkeilaus|laserkeilattuja]] korkeustietoja. Näitä aineistoja jokaisen on rekisteröitymällä mahdollisuus ladata maksutta Maanmittauslaitoksen latauspalvelusta omaan käyttöönsä tietyin ehdoin. Maksuttomissa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmissa niitä pystyy myös monipuolisesti katselemaan ja esittämään kuka tahansa ilman tarvetta hankkia maksullisia paikkatieto-ohjelmia.▼
Digitaalisia karttoja voi tuottaa itsekin muun muassa [[OpenStreetMap]]-hankkeessa matkapuhelimissa ja [[satelliittipaikannus|satelliittipaikantimissa]] käytettäviksi paikantimien tallentamien jälkien ({{K-en|track}}) ja reittipisteitten ({{K-en|Waypoint}}) avulla. Jälkien ja reittipisteiden avulla laaditaan tiedosto, joka on haluttaessa mahdollista lähettää tietokonepalvelimille kaikkien käyttöön. Suosittuja ohjelmia kartoittamista vasten ovat [[Merkaartor]] ja [[java]]-pohjainen [[JOSM]].
Rivi 80 ⟶ 72:
Pohjan tieteelliselle [[kartografia]]lle loi kreikkalainen [[Eratosthenes]] (n. [[276 eaa.|276–194 eaa.]]) ottamalla käyttöön pituus- ja leveyspiirit sekä arvioimalla maapallon ympärysmitan.
==Suomen kartat==
Suomen nykyistä aluetta on kuvattu pohjoista Eurooppaa esittävissä kartoissa jo kauan ennen kuin alue vakiintui poliittisesti ja kulttuurillisesti. Tunnetuimpia varhaisia karttoja ovat [[Jacob Ziegler]]in [[1532]], [[Olaus Magnus|Olaus Magnuksen]] (''Carta marina'') [[1539]] ja [[Gerhardus Mercator]]in [[1595]] kartat sekä [[Andreas Bureus|Andreas Bureuksen]] kartta [[1626]].
▲
Geologisia karttoja julkaisee Suomessa koko maasta [[Geologian tutkimuskeskus]]. Suomessa merikarttoja julkaisee [[Merenkulkulaitos]]. Merikarttoja on sekä merialueilta että suurimmilta sisävesiltä ja myös [[Saimaan kanava]]lta. Tarkin tiekartta on Suomessa GT-kartta.
▲Suomessa [[maanmittauslaitos|maanmittauslaitoksen]] internetkarttapalvelu on nimeltään [[Kansalaisen karttapaikka]], jossa on perus-, maasto- ja yleiskarttoja, taustakarttoja ja [[ilmakuva|ilmakuvia]]. Toukokuussa 2012 maanmittauslaitos vapautti [[avoin data|avoimena data]]na [[Suomen maa- ja metsätalousministeri|maa- ja metsätalousministeri]]n tekemällä päätöksellä kartta-aineistoja korkeuskäyrineen vapaaseen käyttöön, mihin sisältyy myös kaksiulotteisten karttojen lisäksi [[laserkeilaus|laserkeilattuja]] korkeustietoja. Näitä aineistoja jokaisen on rekisteröitymällä mahdollisuus ladata maksutta Maanmittauslaitoksen latauspalvelusta omaan käyttöönsä tietyin ehdoin. Maksuttomissa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmissa niitä pystyy myös monipuolisesti katselemaan ja esittämään kuka tahansa ilman tarvetta hankkia maksullisia paikkatieto-ohjelmia.
==Katso myös==
| |||