Ero sivun ”Pyykkärit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
''Pyykkärien'' ihmiskuva herätti huomiota heti sen ilmestyessä, vuonna 1912. Teos herätti sekä hilpeyttä että suuttumusta. Värikkään kokonaisuuden malleja pidettiin liian [[karikatyyri]]mäisina ja alkukantaisina, mitä ajatusta saattoi osittain korostaa tieto, että vasemmanpuoleinen malli on Sallisen vaimo Helmi, eli "Mirri". Toisaalta Sallinen ei muissakaan töissään hienostele eikä estetisoi. Tehoa hän lisäsi tauluunsa Pariisissa 1909 omaksumallaan tekniikalla, jonka tuloksena paksu kipsipitoinen [[Gesso|pohjustus]] kuultaa himmeän väripinnan raoista.
Sallisen naiskuva on kiinnostanut myös nykykatsojia. Vaimoaan Sallinen kuvasi muissa tauluissaan vuoroin aistillisena, vuoroin vaistonvaraisena biologisena olentona, jonka tehtäväna oli vain jälkeläisten tuottaminen. Nämä työt ovat herättäneet ajatuksen, että heidän suhteensa oli viha-rakkaus-suhde. Toisaalta ''Pyykkärit''- työssä on keskiössä hyväntuulisten rupattelevien pyykkäreiden vahva yhteisyys suomalaisessa suvessa<ref>{{Kirjaviite|Nimike=Riitta Ojanperä teoksessa Tuntematon horisontti - Suomen taidetta 1870-1920|Vuosi=2000|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Ateneumin taidemuseo|Vitattu 23.04.2014}}</ref>.
==Lähteet==
{{Viitteet}}
* Timo Huusko: Tyko Sallinen: Pyykkärit. Teoksessa Ateneum- opas. Toim. Timo Huusko, 2007, s.79.
| |||