Ero sivun ”Fysiokratismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, lähdepyyntö, luokka |
|||
Rivi 1:
{{lähteetön}}
'''Fysiokratismi''' eli '''fysiokratia''' oli [[1700-luku|1700-luvun]] puolivälissä kehitelty sen ajan [[maatalousyhteiskunta|maatalousyhteiskunnan]] mukainen talousteoria, jonka keskeinen ajatus oli [[Maatalous|maatalouden]] korostaminen. Fysiokraatit uskoivat, että kansojen vauraus johtui maataloudesta, eivätkä teollisuus tai kauppa tuo vaurautta. Fysiokraattien käsitys maataloudesta sisälsi mm. [[metsätalous|metsätalouden]] ja kaivostoiminnan, joten tosiasiallisesti he tarkoittivat kansojen vaurauden johtuvan laajemmasta [[alkutuotanto|alkutuotannosta]]. Maanviljelyn tuottama ylijäämäravinto oli kuitenkin tarkastelussa pääsijalla, koska se oli kaiken muun alkutuotannon edellytys.
Fysiokratismin teoria sai alkunsa [[Ranska]]ssa, ja se oli kenties ensimmäinen hyvin kehitetty talousteoria.{{lähde|16.4.2014}} Fysiokratismi oli voimakkaasti sen ajan vallitsevalle [[merkantilismi]]lle vastakkainen suuntaus ja historiallisesti katsoen tärkeä askelkivi talousteoreettisessa ajattelussa merkantilismin ja [[klassinen liberalismi|klassisen liberalismin]] välillä.
==Aatteen merkitys==
Fysiokratismin teoria sai alkunsa [[Ranska]]ssa, ja se oli kenties ensimmäinen hyvin kehitetty talousteoria. Fysiokratismi oli voimakkaasti sen ajan vallitsevalle [[merkantilismi]]lle vastakkainen suuntaus. Fysiokraatit kutsuivat itseään nimellä ''économistes'' ja heistä tunnetuimpia olivat [[François Quesnay]] ja [[Mirabeau vanhempi]].
Fysiokratismi ei
Fysiokratian näkemykset vapaudelle perustuvasta talousjärjestelmästä periytyivät myöhäisemmälle [[klassinen liberalismi|klassiselle liberalismille]]. Etenkin [[Adam Smith]] sai vaikutteita fysiokraattien ajattelusta.
Rivi 19 ⟶ 20:
Maanviljelijöiden tuottaman ylijäämäravinnon turvin voidaan hoitaa muita toimia. Voimavarat tulisi suunnata maataloustuotannon kasvattamiseen. Fysiokratismin mukaan maataloustuotannon taso määrittää valtion väestön määrän. Mitä suurempi on maataloustuotanto, sitä suurempi on valtion väestö ja samalla sitä mahtavampi on valtio.
Fysiokraatit kannattivat [[maavero]]a, sillä he ajattelivat sen olevan tehokkain tapa kerätä verot. Fysiokraatit asettivat maaseudun ja kaupungin vastakkain, ja kannattivat "luonnollista maalaiselämää" ja paheksuivat "keinotekoista" kaupunkielämää.
===Tableau économique===
Rivi 33 ⟶ 32:
Quesnay korosti ''luonnollisen järjestyksen'' (ransk. ''ordre naturel'') ja ''positiivisen järjestyksen'' (ransk. ''ordre positif'') välistä eroa. Luonnollinen järjestys on luonnonlakeihin perustuva järjestys ja positiivinen järjestys ihmisen keksimä järjestys. Quesnayn mukaan asiat ovat parhaiten positiivisen järjestyksen ollessa samansuuntainen luonnollisen järjestyksen kanssa. Fysiokraatit pitivät [[markkinatalous|markkinataloutta]] luonnollisen järjestyksen mukaisena.
===Fysiokratismin suhde liberalismiin===
Fysiokraattien mukaan vapauteen perustuva talousjärjestelmä on tehokas. Fysiokraatit kannattivat myös vapaata kauppaa (''[[laissez-faire]]''). Fysiokraatit vastustivat [[maaorjuus|maaorjuutta]], sillä he pitivät ihmisten vapaudelle perustuvaa talousjärjestelmää tehokkaampana.
Rivi 44 ⟶ 43:
[[Luokka:Taloushistoria]]
[[Luokka:1700-luku]]
| |||