Ero sivun ”Happamoituminen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 46.163.255.10) ja palautettiin versio 13985682 käyttäjältä Cortex |
|||
Rivi 4:
Happamoittavia yhdisteitä ovat esimerkiksi [[typen oksidit]], [[rikkidioksidi]] ja kasvien erittämät orgaaniset hapot. Mainittuja oksideja vapautuu [[energiantuotanto|energiantuotannon]], [[teollisuus|teollisuuden]] ja [[liikenne|liikenteen]] [[polttoaine]]ista sekä [[tulivuori|tulivuorten purkauksista]]. Maaperän typpimäärää lisää myös lannoitteiden käyttö maanviljelyssä. Ammoniakkia tulee pääasiassa [[maanviljely]]n lannoitteista ja varsinkin huonosti säilötystä karjanlannasta. Ilmavirtaukset saattavat viedä päästöistä johtuvat happamat tai happamoittavat yhdisteet jopa tuhansien kilometrien päähän, jolloin saasteen tuottaja ei ole välitön kärsijä.
Typpiyhdisteiden käyttö aiheuttaa happamoitumisen lisäksi myös vesistöjen [[Rehevöityminen|rehevöitymistä]]. Rehevöitymisestä seuraa mm. vesistöjen samenemista, vesikasvien ja leväkukintojen määrän lisääntymistä, talvista happikatoa sekä muutoksia ja uhkia
== Hapan laskeuma ==
Rivi 23:
== Aiheuttajat ==
Rikkidioksidipäästöjen merkittävin lähde on [[kivihiili]]käyttöiset voimalaitokset. Näistä kuitenkin oksidit voidaan suodattimilla pääosin poistaa savukaasuista, jopa yli 90-prosenttisesti. Liikenteen polttoaineista rikkiä voidaan poistaa jo valmistusvaiheessa. Yleisesti ottaen rikinpoistolaitteet tulivat käyttöön
[[File:Soyabin factory.jpg|thumb|Tehtaiden ja voimalaitosten savukaasut aiheuttavat happosateita.]]
Typen oksideja, kuten typpidioksidia (NO<sub>2</sub>) taas syntyy yleisesti palamisreaktioiden sivutuotteina, kun ilmassa olevat typpi ja happi reagoivat keskenään. Typen oksidien päästöjä on alettu vähentää
<gallery>
| |||