Ero sivun ”Che Guevara” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
toom |
viitteiden päivitystä |
||
Rivi 34:
Ernesto Guevara syntyi 14. kesäkuuta 1928<ref>Joidenkin lähteiden mukaan hän olisi syntynyt 14. toukokuuta, mutta syntymätodistukseen kirjattiin kuitenkin päivämäärä 14. kesäkuuta, jotta vanhemmat välttyisivät ilkeiltä puheilta esiaviollisesta suhteesta [http://che.playagiron.net/foot.php Playa Girón.net]</ref> Argentiinan [[Rosario]]ssa keskiluokkaisen [[espanja]]lais-[[irlanti]]lais-sukuisen argentiinalaisperheen ensimmäisenä lapsena. Isä oli Ernesto Guevara Lynch ja äiti Celia de la Serna y Llosa. Perheeseen syntyi yhteensä viisi lasta. Vanhemmat, varsinkin äiti, olivat melko epäsovinnaisia ja muuttivat usein, mikä lienee vaikuttanut Erneston maailmankatsomukseen. Isä myötäili [[Espanja]]n [[Espanjan sisällissota|tasavaltalaisia]]. Isän juuret olivat Espanjasta (joidenkin lähteiden mukaan herttuallista sukua)<ref>Dicionario de Heraldica, Editorial Libsa, Espanja 2002, s. 117: Guevaran aatelissuvun vaakuna on nelijakoinen, kentät 1 ja 4: kultaisessa kentässä kolme kärpännahkareunuksista punaista palkkia; kentät 2 ja 3: punaisessa kilvessä viisi hopearahaa. Suku on tunnettu [[Navarra]]ssa jo 1100-luvulla.</ref>). Äidin suku oli ollut aiemmin hyvinkin varakasta sukua, eräänlaista maa-aatelia, mutta köyhtynyt sittemmin. Myötäjäisrahoilla vanhemmat ostivat Rosariosta maatilan, josta oli tarkoitus tulla uuden nousun siemen. Isän liiketoimet kuitenkin tapasivat epäonnistua hänelle ominaisen päättämättömyyden takia. Tästä juonsi Erneston myöhemmin osoittama lievä halveksunta ihmisiin, jotka vain puhuivat, mutta eivät koskaan muuttaneet sanojaan teoiksi.
Ernesto sairastui kaksivuotiaana [[astma]]an, joka vaivasi häntä koko loppuiän, mutta ei kuitenkaan estänyt häntä harrastamasta hurjia leikkejä ja osallistumasta joukkueurheiluun, kuten [[rugby]]yn. Nuoresta pitäen Guevara luki paljon historiaa, filosofiaa ja runoja ja haaveili maailmanmatkoista. Hänen lukuharrastuksensa oli laaja ja monipuolinen. Hän luki niin poikakirjallisuuden klassikkoja, kuten [[Jack London]]ia ja [[Jules Verne]]ä, [[Sigmund Freud]]in kirjoituksia seksuaalisuudesta kuin [[Bertrand Russell]]in yhteiskuntafilosofisia teoksiakin. Hänen suosikkinsa oli [[Pablo Neruda]]. Guevara kirjoitti itsekin runoja koko elämänsä ajan. Guevara oppi isältään [[Shakki|shakinpelaamisen]] taidon ja osallistui peliturnauksiin jo 12-vuotiaana. Myöhemminkin hän tähdensi pelin merkitystä henkisiä ja strategisia kykyjä kehittävänä harjoituksena.<ref>
=== Kiertomatkat Etelä-Amerikassa ===
Rivi 54 ⟶ 53:
Muutettuaan [[Meksiko]]on Guevara uudisti ystävyytensä Castron liittolaisiin. Kun Fidel Castro siirtyi maanpakoon Meksikoon vapauduttuaan poliittisesta vankeudesta Kuubasta, hän tapasi Guevaran. Guevara näki Castrossa kauan etsimänsä johtohahmon, jota seuraamalla hän voisi toteuttaa oppejaan käytännössä. Che Guevara liittyikin heti Castron [[26. heinäkuuta -liike|26. heinäkuuta -liikkeeseen]], jonka tavoitteena oli syöstä Fulgencio Batista vallasta.
Castro oli vuokrannut syrjäisen maatilan [[Guadalajara (Meksiko)|Guadalajarasta]] sissiarmeijansa koulutuspaikaksi. Siellä Guevara sai ensimmäisen kerran muodollista sotilaskoulutusta, sillä hänet oli Argentiinassa vapautettu asevelvollisuudesta astman takia. Sissien kouluttajana toimi [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodan]] veteraani [[Alberto Bayo]].<ref name=cia>{{Verkkoviite | Osoite = http://casarrubea.files.wordpress.com/2008/09/bio-che-cia-1964.pdf | Nimeke = CIA Biographic Register on Che
Maatilalla harjoiteltiin aseiden käsittelyä ja sissielämän taitoja sekä annettiin ideologista koulutusta. Kuri oli erittäin kova, mikä oli Chelle mieluisaa. Jo tässä vaiheessa pidettiin pikaoikeudenkäyntejä joukoissa olevan soluttautujan paljastamiseksi ja kurin ilmentymänä. Huhutaan, että ainakin kaksi ruumista olisi haudattu alueelle. Koulutuskeskus paljastui kuitenkin varotoimista huolimatta, ja asiasta tehtiin poliisitutkinta. Paikalta takavarikoitiin paljon aseita, ja johtohahmot pidätettiin joksikin aikaa. Tämä aikaisti Castron maihinnousua Kuubaan, koska käytännössä Meksikon hallitus karkotti vallankumoukselliset joukot alueeltaan.<ref
=== Kuuba ===
Rivi 65 ⟶ 64:
[[Tiedosto:Che SClara.jpg|thumb|left|250px|Che Santa Claran valtauksen jälkeen]]
Johtajana Che Guevara oli tinkimätön ja yksioikoinen, jopa pedanttiuteen asti, eikä suosinut ketään.<ref name="Anderson278">Anderson, s. 278</ref> Hän ei pyrkinyt kompromisseihin, vaan halusi kärjistää ja aiheutti konflikteja. Hän uskoi esimerkin voimaan. Tällainen toimintamalli sopi sissisotaan, muttei siviilielämään. Hän kuvitteli, että hänen askeettinen esimerkkinsä kelpaisi muillekin ja yritti muun muassa kieltää mies- ja naissotilaidensa väliset suhteet ja valloittamaltaan alueelta alkoholin sekä arpajaiset turhana ajanvietteenä.<ref name=farber>
Vihollisen kanssa yhteistyössä olevat, niskuroijat, karkurit ja vakoojat saivat suurella todennäköisyydellä teloitustuomion. Guevara teloitti omin käsin sissien liikkeistä kertoneen maatyöläisen Eutímio Guerran ja kuvaa tapahtunutta yksityiskohtaisesti päiväkirjassaan.<ref>Anderson, s. 202</ref> Yhdessä vaiheessa hän suunnitteli huonon ruoan takia nälkälakossa olevien sissitoverien ampumista, mutta Castro tuli väliin ja rauhoitti häntä.<ref name="Anderson278" /> Erään sissin, joka oli nukkunut taistelun aikana, koska häneltä oli otettu ase pois toheloinnin vuoksi, Che määräsi taisteluun ilman asetta: ”Mene sitten tyhjin käsin rintamalinjoille ja tule takaisin joku toinen kivääri mukanasi ... jos sinussa on miestä siihen.”<ref>Che Guevara: Vallankumoussota Kuubassa, s. 257</ref>
Alussa Castro sai lepytellä Chen kapinoivia miehiä, mutta taisteluiden edetessä nämä oppivat luottamaan johtajaansa, joka oli lunastanut paikkansa rohkeudellaan ja vaatimattomuudellaan.<ref
[[Autoritarismi|Autoritaarisista]] piirteistä huolimatta on huomattava, että Guevaran sota-aikana teloituttamista monia hän syytti rikoksista, jotka sota-aikana lähes poikkeuksetta johtivat kuolemantuomioon – karkuruus, petturuus ja sellaiset rikokset kuin raiskaus, kidutus ja murhaaminen ovat etenkin sen ajan Latinalaisen Amerikan sodissa useimmiten olleet kuolemalla rangaistavia tekoja. Sissijoukon säännöt olivat ankarat ja teloituksia tehtiin myös pienemmistä syistä: sissiaikana Guevara teloitti muun muassa erään joukkioonsa kuuluneen pojan siitä, että tämä oli ryöstänyt ruokaa nälkäänsä. Teloitetuksi määrätyille ei annettu mahdollisuutta oikeudenkäyntiin eikä sota-oikeuteen.
Rivi 75 ⟶ 74:
Kontrastina Che Guevaran armottomuuteen väitetään olleen hänen laupeutensa sellaisiin sotavankeihin, jotka eivät olleet tiedettävästi syyllistyneet rikoksiin; heiltä otettiin ainoastaan aseet ja varusteet pois ja heidät vapautettiin. Vihollisen haavoittuneille myös annettiin hoitoa mahdollisuuksien mukaan.<ref>[http://www.marxists.org/archive/guevara/1963/reminiscences/ch02.htm Reminiscences of the Cuban Revolutionary War: Battle of La Plata, haettu 24.6.2007]</ref> Chen valloitetun alueen vallankumoustuomariksi valitsema Duque de Estrada muisteli myöhemmin saaneensa Cheltä käskyn, että ”vangit oli pidettävä hengissä eikä heitä saanut teloittaa”.<ref>Anderson, sivu 287</ref>
Che pidättäytyi alkoholista, mutta joi lakkaamatta [[Mate (juoma)|matea]], eteläamerikkalaista yrttijuomaa, ja poltti samalla [[Sikari|sikareita]], joihin hän kehitti sissisota-aikoinaan vahvan riippuvuuden. Hän perusti ensimmäisenä sikaritehtaita valloitetuille alueille työllistääkseen paikallisia ja varmistaakseen sikarien saatavuuden sotilailleen kaikissa oloissa.<ref>Anderson, s. 248</ref> Hän koki asian niin tärkeäksi sissisodan kannalta, että palasi aiheeseen käsikirjassaan ''[[La Guerra de Guerrillas]]'' (”Sissisota”). Che myös käytti tupakan eväämistä rangaistuksena pienistä rikkeistä.<ref>
=== Vallankumous voittaa ===
Rivi 114 ⟶ 113:
=== Kuuban ohjuskriisi ===
{{pääartikkeli|[[Kuuban ohjuskriisi]]}}
Ennen [[Kuuban kriisi|Kuuban ohjuskriisiä]] Guevara oli kuubalaisen delegaation jäsen, joka vieraili [[Moskova]]ssa varhain 1962. Mukana oli myös [[Raúl Castro]], Fidel Castron veli ja kovan linjan kommunisti. Delegaatio suositteli neuvostoliittolaisille [[ydinase|ydinohjusten]] sijoittamista Kuubaan. Che Guevara uskoi, että neuvosto-ohjukset suojelisivat Kuubaa Yhdysvaltain mahdolliselta suoralta maihinnousulta. Joidenkin väitteiden mukaan Guevara olisi sanonut, että mikäli ohjukset olisivat olleet kuubalaisten vallassa ohjuskriisin aikaan, niillä olisi tehty isku Yhdysvaltoihin, mutta on vaikea sanoa olisiko Fidel Castro ollut valmis tähän.<ref>[http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,940139,00.html Time Magazine 21.12.1962, haettu 23.6.2007]</ref> Joka tapauksessa matkat Neuvostoliittoon 1960–1962,<ref
=== Pesäero Neuvostoliittoon ===
Näyttää siltä, että Chen suhde Neuvostoliittoon kylmeni sitä mukaa, kun Kuuba joutui yhä tiukemmin taloudellisesti riippuvaiseksi siitä. Kuuba allekirjoitti kauppasopimuksen Neuvostoliiton kanssa 17. helmikuuta 1965 – sopimus, johon kukaan kuubalaisista ei ollut tyytyväinen. Erityisesti Castroa ja Guevaraa kaihersi korkea hinta, jolla Neuvostoliitto myi valmistamiaan koneita ja välineitä. Juopa Neuvostoliittoon leveni entisestään, kun hän piti puheen 12. lokakuuta ministeriössään, jossa kritisoi laajoin sanankääntein kauppakumppaninsa ”katastrofaalista maatalouspolitiikkaa”. Puhe jätettiin julkaisematta Kuuban tiedotusvälineissä sen jyrkän luonteen vuoksi. Lopullisen välirikon aiheutti helmikuussa 1965 hänen [[Alger]]issa pitämänsä puhe, jossa hän rinnasti Neuvostoliiton ja sen satelliitit lännen imperialisteihin, koska ne eivät tehneet kaikkeansa tukeakseen ”vapautuksen tielle nousevia kansakuntia”, vaan päinvastoin pyrkivät saamaan tuotteistaan maailmanmarkkinahinnan sosialistisilta veljesmailtaan heille itselleen jäädessä vain raaka-ainetuottajan rooli keskinäisessä kaupankäynnissä.<ref
=== Paluu sissijohtajaksi ===
| |||