Wikipedia

Ero sivun ”Lentoliikenteen historia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎1930-luku: pitkänmatkan lentokoneet
Rivi 36:
 
== Toinen maailmansota ja sen jälkeinen aika ==
[[Kuva:Lockheed L749A N6022C TWA Connie final.jpg|thumb|Lockheed Constellation [[TWA]]-lentolaivastossa]]
Toinen maailmansota loi pitkän matkan matkustajakoneen. Esimerkiksi yhdysvaltalainen [[Lockheed Constellation]] perustui pommikoneeseen, jota ei kuitenkaan ehditty ottaa toiseen maailmansotaan. Muilla sotaan osallistuneilla mailla ei ollut paineistettuja pommikoneita ja niiden siviililentokoneiden kehityksen oli pakko alkaa alusta. 1940-luvun suihkumoottorit olivat liian epäluotettavia siviili-ilmailun käyttöön.
Raskaat [[pommikone]]et tulivat toisessa maailmansodassa ratkaisevaan asemaan. Koneita valmistettiin Yhdysvalloissa massatuotantona ja lennettiin Atlantin yli Englantiin jatkuvana virtana, mikä tuotti tietoa valtameren säistä ja lentoreiteistä. Sodan aikana lensivät myös ensimmäiset [[suihkukone]]et. [[suihkumoottori]]lla saavutettiin mäntämoottoria parempi tehopainosuhde. Toisen maailmansodan jälkeen pommikoneita palautettiin siivillikoneiksi, kuten Lockheed Constellation-koneita, joissa oli nsimmäisenä paineistettu matkustamo sallien lentämisen pilvien yläpuolella.
 
Varsinainen lentoliikenteen läpimurto tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Mantereiden sisällä Yhdysvalloissa, Neuvostoliitossa ja Euroopassa lisättiin lentoliikennettä merkittävästi. Atlantin ylittävä liikenne kasvoi, tosin edelleen vaatien välilaskun Islannissa. Tyynellä merelle välilaskut tehtiin Havaijilla. Eurooppalaiset siirtomaavallat pyrkivät rakentamaan uudestaan ilmaliikenneverkkonsa siirtomaihinsa. Yhdysvalloissa lentoyhtiöt olivat pörssinoteerattuja yhtiöitä. Eurooppaan luotiin pitkälle valtion omistukseen perustuvat kansalliset lentoyhtiöt, monissa maissa vanhojen lentoyhtiöiden pohjalle. Lentokoneteollisuuden myyntitarpeen ja lentoyhtiöiden konetarpeen välille syntyi vuosikymmeniksi valtioiden subventiomekanismi ja valtioiden säätelymekanismi, joka teki vähintään oman maan sisäisen ilmailun suljetuksi yleensä yhdelle tai muutamalle kansalliselle yhtiölle. Myös maiden välinen reittiliikenne ja Atlantin ylittävä liikenne oli säädeltyä. Tämä lisäsi lentämisen turvallisuutta, mutta piti lentämisen kalliina.
 
[[Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö]] (''International Civil Aviation Organization ICAO'') perustettiin vuonna 1957. Sen perustamisen taustalla oli vuonna 1944 solmittu Chigagon sopimus kansainvälisestä siviili-ilmailusta.
 
=== Sodan jälkeen 60-luvulle ===
[[Tiedosto:DeHavilland Comet.jpg|250px|thumb|De Havilland Comet oli ensimmäinen kaupallinen suihkumatkustajakone. Metallin väsymisestä johtuneet onnettomuudet lopettivat konetyypin käytön 1950-luvun alkupuoliskolla.]]
[[Kuva:Finnair Caravelle Basle Airport - April 1976.jpg|thumb|[[Caravelle]]-koneet aloittivat [[Finnair]]in suihkulentokoneajan.]]
Suihkukone1950-luvun toialussa tavoitelluntulivat nopeusedunsuihkumatkustajakoneet, joka loi ilmaliikennemarkkinan [[1950-luku|1950-luvulta]] alkaen.joista Ensimmäinenensimmäinen yritysoli [[De Havilland D.H.106 Comet|De]]<ref>Chaline Havillandsivut Comet]]155-159</ref>. Tämä epäonnistui teknisesti, mikä johti siihen, että [[Boeing 707]] valtasi markkinan vuosikymmenen lopussa. Sen kanssa kilpaili Douglas DC-8 pitkillä reiteillä ja esim. Sud Aviation SE 210 [[Caravelle]] Euroopan reiteillä. Suihkukoneet puolittivat matkustusajat 1950-luvun lopulta lähtien.
 
Ensimmäiset välilaskuttomat reittilennot [[Lontoo]]sta [[New York]]iin käynnistettiin nelimoottorisilla potkurikoneilla 1950-luvulla, mutta vasta vuosikymmenen lopussa riittävän korkealla lentävät suihkukoneet, kuten [[Boeing 707]] ja [[Douglas DC-8]], pystyivät luotettavaan säännölliseen reittiliikenteeseen Atlantin yli. Suihkukone toi tavoitellun nopeusedun, joka loi ilmaliikennemarkkinan [[1950-luku|1950-luvulta]] alkaen. 1960-luvulle siirryttäessä pääasialliseksi voimanlähteeksi suuremmissa liikennelentokoneissa tuli suihkumoottori.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.century-of-flight.net/new%20site/commercial/jet_liner.htm | Nimeke = Matkustajasuihkukoneiden ja liikenteen historia | Viitattu = 8.1.2012 }}</ref>
 
Vuonna 1957 maailman lentoliikenteessä oli 2790 lentokonetta ja lentokonetta käytti vuodessa 87 miljoonaa ihmistä.<ref>Pikku jättiläinen sivu 612</ref>
 
=== 1960-luku ===
Rivi 52 ⟶ 60:
 
=== Rinnakkainen kehitys sosialistisissa maissa ===
Koko lentoliikenteen historian ajan Neuvostoliiton [[Iljušin]], [[Antonov]] ja [[Tupolev]] -matkustajakoneet kehittyivät rinnan Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltain lentokoneiden kanssa. Ne kuitenkin olivat harvinaisia muualla kuin [[SEV]]-maissa, Kiinassa, Intiassa ja kehitysmaissa, johtuen poliittisten syiden lisäksi osaltaan usein suuremmasta polttoaineenkulutuksesta ja heikommasta luotettavuudesta.
 
Kauppapoliittiset syyt ovat vaikuttaneet Länsi-Euroopallekin, esim. Caravelle 1960-luvulla ja Airbus myöhemmin - epäedullisesti - Israelin [[El Al]], Japanin [[JAL]] ja [[All Nippon Airways]] ja useat Yhdysvalloissa toimivista lentoyhtiöistä ovat ostaneet pelkästään kolmen, kahden ja lopulta yhden yhdysvaltalaisen lentokonetehtaan matkustajakoneita.
 
Neuvostoliitto otti sisäiseen lentoliikenteeseen kaksinkertaisella äänen nopeudella kulkevan [[Tu-144]]-matkustajakoneen 1960-luvun lopussa, mutta siirsi sen rahtikuljetuksiin 1970-luvulla, koska koneita tuhoutui samoista syistä kuin [[Concorde]]ja tuhoutui Länsi-Euroopassa.{{Selvennä|Mistä syistä? Eihän Concordelle sattunut kuin yksi onnettomuus.}}
 
== 1970-luvulta nykypäivään ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lentoliikenteen_historia”