Ero sivun ”Mommilan veriteot” versioiden välillä

'''Mommilan veriteot''' tapahtuivat [[7. marraskuuta]] [[1917]] silloin [[Lammi]]in kuuluneen [[Mommilan kartano]]n ja [[Hausjärvi|Hausjärven]] [[Mommila]]n välisellä maantiellä. Kartanosta aseita etsineet [[Venäjän keisarikunta|venäläiset]] matruusit joutuivat taisteluun [[Lahti|Lahden]] [[suojeluskunta|suojeluskunnan]] kanssa ja surmasivat [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen]] suurimman yksityisen maanomistajan ja yhden rikkaimmista miehistä, Mommilan ja [[Jokioisten kartano]]iden omistajan [[Alfred Kordelin]]in. Ajallisesti Mommilan veriteot tapahtuivat samana päivänä kun lokakuun vallankumous Pietarissa.

 

== Tapahtumat Mommilan kartanolla ==

Marraskuun 5. päivänä 1917 Mommilan kartanoon oli saapunut 18 juhlavierasta, jotka valmistautuivat viettämään seuraavana päivänä Alfred Kordelinin 49-vuotissyntymäpäivää.<ref>Mommila, s. 9</ref><ref>Vuosi seitsemäntoista, s. 165 </ref>

 

Noin puoli kolmen aikaan iltapäivällä 6. marraskuuta paikalle saapui Kordelinin juristi, tuomari [[Risto Ryti]] vaimonsa [[Gerda Ryti|Gerdan]] kanssa. Kellon ollessa kolme, soi puhelin ja Alfred Kordelin viipyi puhelimessa kauan. Puhelun päätyttyä Kordelin ilmoitti juhlavieraille pastori Toivo Kukkosen ilmoittaneen, että Mommilan pysäkille oli äskettäin saapunut suuri joukko vahvasti aseistuneita venäläisiä matruuseja. Paikkakunnalla liikkuvien tietojen perusteella oletettiin matruusien olevan tulossa Mommilaan vangitsemaan ja ryöstämään.<ref>Mommila, s. 14</ref>

 

 

Alfred Kordelin päätti, ettei venäläisiä matruuseja vastusteta aseiden avulla heidän suuren ylivoimansa vuoksi, ja tämän tähden Lahden suojeluskuntalaiset kätkivät aseensa taloon. Venäläiset matruusit piirittivät päärakennuksen. Heidän johtajanaan oli venäläisen matruusin asuun pukeutunut suomalainen pirtutrokari Johan Skott. Ensiksi osa heistä meni talon isännöitsijä Anton Forsselin talolle, jonka ovet he iskivät kiväärin perillä säpäleiksi ja ryöstivät kaiken ryöstämisen arvoisen ja rikkoivat kaiken muun. Tämän jälkeen he palasivat päärakennuksen luokse, iskivät kiväärin perillä lukitsemattoman oven säpäleiksi ja astuivat pistimet ojennettuina sisälle.<ref>Mommila, s. 30-31</ref>

[[Kuva:Mommilan_kartanon_isannoitsija_Antton_Forsselin_talo.jpg|thumb|left|300px|Mommilan kartanon isännöitsijä Antton Forsselin talo.]]

 

Vanhalan torpan suunnalta juoksi vihainen matruusi pistoolia heilutellen ja huutaen Alfred Kordelinia kuljettavia hevosrattaita kohden. Sitten hän äkkiä hyppäsi ja syöksyi vaunujen taakse ja iski hirveällä voimalla pistoolillaan Kordelinia päähän ja laukaisi samalla aseensa. Kordelinin hattu putosi maantielle ja ruumis kallistui vaunujen oikealle puolelle, pään vaipuessa vaunujen astinlaudalle.<ref>Mommila, s. 93-94</ref>

[[Jokioisten kartano]]n isännöitsijä Paul Pettersson istui kuskipukilla ja näki Alfred Kordelinin murhan. Sama matruusi, joka murhasi Kordelinin, ojensi aseensa ja ampui Pettersonia kohti osuen suoraan hänen selkäänsä, jolloin ruumis retkahti taaksepäin kaatuen Kordelinin ruumiin päälle selälleen jalkojen jäädessä kuskipukille.<ref>Mommila, s. 95</ref>

 

Hevosrattaiden kuskina toiminut Oksanen juoksi tien reunalla kasvavaan metsään ja meni kartanoon kertomaan tapahtumasta. Edempänä seisonut kuski Rainio käänsi kiireesti hevosensa ja ajoi kovaa vauhtia kartanoon kertomaan tapahtuneesta.<ref>Mommila, s. 96</ref>

 

== Veriteon jälkeiset tapahtumat ==

[[Kansan Lehti]] selitti tapahtuneen siten, että ''Lahtarit olivat saaneet vihiä Kordelinin testamentista ja päättivät sen vuoksi toimittaa hänet päiviltä ennen kuin Kordelin ehtisi sen ehkä muuttaa.<ref name="skh266-267"/>'' Tarkalleen ottaen Kansan Lehdessä (numerossa 262, 11.11.1917, s. 3.) kirjoitetaan Kordelinin testamentistä kertovassa jutussa tarkoituksellisen provosoivasti, että Kordelin oli ensimmäinen merkittävä lahtarikaartin uhri. Syyksi kirjoittaja arvioi, että ''Porvareilla on nähtävästi ollut tiedossa millainen Kordelinin testamentti pääasiassa on. Eiköhän siinä ole myös jonkinlainen selitys siihen, miksi he hänet toimittivat hengiltä.'' Lääkäri Yrjö Kulovesi oli provosoitunut kirjoituksesta, ja oli sen johdosta ärähtänyt Tampereen Sanomissa vastalauseen. Tähän ärähdykseen Kansan Lehti vielä jatkoi (nro 264, 13.11.1917, s. 3) ''Kenenkään muun kuin lahtarikaartin syyksi ei Kordelinin kuolemaa voida panna, sillä parhaimmallakaan lääkärintaidoillaan ei Kulovesi voi todistaa, että hän olisi kuollut, jos lahtarit pysyivät sivussa. Kuolema tuli vain senvuoksi, että lahtarit asiaan sekaantuivat. Ja täällä ei taasen tiedetä, mitä varten he koko juttuun sekaantuivat, senvuoksi siitä voi lausua vain arveluja.''